Kenttäheittiö

Miehet kykenvät juttelemaan vain neljästä asiasta – työstä, naisista, urheilusta ja viinasta. Koska työssä ei saa olla juovuksissa, vaimot kiristelevät suupieliään jos naukkailet, jää urheilun ja viinan liitto ainoaksi mahdollisuudeksi.

Tieteellisestikin se on todistettu. Etenkin joukkuelajit altistavat kännäämiselle.

Minusta piti tulla maaleja mättävä kärkimies Juventukseen mutta sitten sain silmälasit ja ryhdyin lukemaan. Ehkä kävi hyvin, olinkin liian lyyrisillä taipumuksilla varustettu liukuakseni persuuksillani kurassa.

Kuopion kapakat ovat muutenkin täynnä miehiä, jotka olisivat mielestään yltäneet maajoukkueeseen ja ammattilaiskentille – ”jos ois vaan viittiny harjoitella”.

Turhan moni aloitti leirillä keskikaljalla ja lankesi uran hiivuttua kolinakännissä kinokseen. Vaikka alkoholi palaa, se sammuttaa lahjakkuuksia.

Kestävyyslajeissa ei tutkimuksen viinalla läträtä. Liekö riemu sitten, että käy kuten ex-työtov…no, samassa työpaikassa olleelle yrmylle tosikolle. Hän ravasi itselleen sydämentahdistimen.

Minua ei voi sanoa urheiluvastaiseksi mutta ne työpaikan kuntohullut trikoissaan saivat hirnumaan. Olen yhä varma, että olin joka oli lukenut Martti Jukolan Huippu-urheilun historian jo pikkupoikana. Mahaa kipristi ja jännitin joka sivulla.

Olin koulussa kiitettävän liikkuja. Mutta kiusallista oli kun liikunnanopettajat – jokainen ytimeltään nat..no, olkoon – tekivät liittoja meidän parempien kanssa, nikattiin silmää ja valittiin joukkueet huutamalla vuoronperään. Viimeiseksi jääneiden ominaisuuksia arvosteltiin roisisti ääneen.

Kauhun hetkiä koin kun maala kaupunkioppikouluun tulleet pojat rynnivät silmät ummessa kohti hyppyarkkua. Onneksi se pelkäksi hyppyarkuksi jäi…

Nykyurheilussa on laji valittava alle 10-vuotiaana, välineet maksavat huimasti, vanhemmat kuskaavat. Sitten kun NHL-unelma ei aukea niin kummakos jos moni tarttuu pulloon kun muuta elämässä ei ollut kuin pakotettu unelma.

Lahdessa alkavat MM-hiihdot. Voisin katsoakin jos Sari Huovinen selostaisi ja Kerttu Kotakorpi analysoisi sään vaihteluja. Heitä näytettäisiin kerran minuutissa.

Tai jos syrjäsilmällä katsoessa lukisi A. Kiven hengessä: Mutta yksi naukki, hyvä kanttoori, ei tee pahaa, vaan antaapa meille uusia voimia.

Hyvä Suomi!

 

IMMU

 

 

 

0
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu