Naistenpäivänä: perhehelvetin kulissit

Maria Jotuni ei antanut julkaistavaksi mitään vuonna 1933 ilmestyneen Vaeltajat-aforismikokoelman jälkeen. Suuri osa hänen tuotannostaan on julkaistu postuumina.

Huojuvan talon, Otava 1963) käsikirjoituksenkin Jotuni oli kätkenyt lukon taakse. Ilmestyessään se räjäytti. Se kertoi tunnetun suomalaisen kulttuurikodin tarinan, fiktiona Lean ja Eeron ja heidän kahden poikansa,  faktana professori ViljoTarkiaisen ja Maria Jotunin perheen helvetin.

Jotuni ryhtyi kirjoittamaan Huojuvaa taloa jo 1920-luvulla. Lukeva yleisö odottikin jo sivistyneistöromaania. Jotuni kirjoitti semmoisen, mutta millaisen! Huojuva talo on 1912 solmitun avioliiton avoin tilitys. Se kuvaa perheväkivaltaa, hyvän ja pahan kamppailua, riivaajaa ihmisen sisimmässä. Mutta kirjoitti Jotuni itsensä myös vapaaksi piinan vuosistaan, jotka alkoivat jo 20-luvulla.

Tarkainen oli perhettä kohtaan tyranni ja despootti.

On aihetta päätellä, että Tarkiainen koki vaimonsa luovuuden syvänä haavana sielussaan. Luovuus oli lahja, vaille Tarkiainen oli jäänyt.

Se sanottakoon Tarkiaisen kunniaksi, hän asettui julkisuudessa, ulospäin ja kodin ulkopuolella, aina vaimonsa puolelle.

Millaisia sitten Huojuvan talon päähenkilöt arjessa olivat? Alussa tavataan Lea lapsena, rauhattomassa kodissa, isä on alkoholisti ja toisten armoille perhe joutuu. Lea joutuu pian vastuuseen sisarestaan Toinista ja huolehtiikin hänestä hyvin. Sitten seuraa rakastuminen, aluksi on kirjassa tovi jotunimaista ilottelevaa viisastelua, kunnes tuloksena on strindbergiläinen aviohelvetti. Mutta tässä saa syyn ja tuomion osakseen mies.

Eero on taas kuuluisa sanomalehtimies ja oppiarvoltaan tohtori. Hän on pirstoutuneen minuutensa riivaama, itsemurhalla uhkaileva ja lopulta sen toteuttava. Kotona hän on tyranni, muualla lakeija. Hän on paatoksellinen suuruudenhullu ja avionrikkoja. Hän aiheuttaa lapsensa kuolleena syntymisen

Kun tekstiin ammennetaan paljon pimeyttä ja kerrontaa vuoroin kuljetetaan taskulampun valossa, vuoroin ilman sitä, on tulos pitkälti paitsi ahdistava myös loistelias ja luettavissa sukupolvelta toiselle.

Ja lopuksi: Tarkiainen eli vaimonsa kuoleman jälkeen vielä kahdeksan vuotta. Hautapaikkansa hän oli valinnut, tietämättä siis Huojuvasta talosta, kauas Maria Jotunin haudasta.

IMMU

 

 

immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu