Tyylisietoisku

Nykyihmiseltä nauretaan vasta ostetut vaatteet päältä parissa kuukaudessa. Niin trendiherkäksi on elämä mennyt.

Kun haluat jaotella ihmisiä, nolata heidät tai suistaa pois tolaltaan puhu tyylistä.

Tyylidiktatuuria hallinnoivat nämä Glorian kestotilaajat, jotka laittautuessaan osuuskauppaan ostamaan kissalle sisäfileetä pukeutuvat pariisilaisittain väljästi laskeutuvaan.

Valinnan sanelee pakko: persukset jo roikkuvat.

Tuulipuvun nähdessään nakkaavat tyylitietoiset äkeästi kulmakarvat takaraivolle. Heille kansallisasumme vertautuu Radio Suomen tukkilaismusiikkituokioon, josta rakentuvan mielihyvän lullassa hyreksii taviksille messevästi Heikki Kinnusen esittämä, Pertsa Reposen keksimä, Viljo.

Sen lyö vain tahaton huumori: parempana itseään pitävän väen rapuillallisilla frakissa vaappuva johtava toimihenkilö, pääekonomisti tai hallitusammattilainen, joka kellukkamahoineen muistuttaa erehdyttävästi täytettyä pingviiniä.

Minulla ei tyylissä ole moittimista. Vaimo, nykyinen joskin alkuperäinen, sanoo mitä ostetaan ja mitä kulloinkin pannaan päälle. Marimekon paita, kuten kuvasta näkyy, on minun haalarini.

Julkkiselämän tyyliseikkoja pohtiessa tulee tuumanneeksi tunnettua ikääntynyttä iskelmälaulajaa, joka tuuliviiriä ruosteesta nyhtäessään hetkuttelee keskikehoaan ratkeavan riemukkaissa lantiohousuissa.

Tyylitietoinen onkin silloin fani, joka nakkaa lavalle stringien sijasta lahkeelliset lohenpunaiset mummoalkkarit.

Alkaneen kevään tyylipuhtain suoritus osui Kuopion torilavalle aamupäivästä.

Kolme kaverusta elämämme ilokartanon porstuasta esitti keskenään, jos nyt sananokkeluusi suvaitaan, otosta teoksesta Taru Sorbuksen herrasta. Tasailivat siinä toverillisesti aamuannostaan Tanssii ja soi lavan äärellä.

Heille herkkää tilaisuutta juuttui toljottamaan ihmisrykelmä suoraan sosiaalisesta yläkierteestä. Pitivät tietysti poikien menettelyä taidealttarin häpäisynä.

Silloin yksi ystävyksistä nousi balettilavalle, nosti sirosti poplarinlievettään ja teki tyylipuhtaan demi-plién ja kumarsi syvään mutta silti niin liioittelematta, että Jorma Uotinenkin olisi riemusta sukkahousunsa repinyt.

Se oli kolmen sekunnin liikunnallista käyttölyriikkaa. Hyppysellisellä ihmisarvontuntoa, veitsenterällisellä ivaa ja tilkalla tummaa murhetta aromisoitu katukultturelli tyylisietoisku.

Rauhaa ja ihmisyyttä kaikille.

 

IMMU

 

Jorina on julkaistu uusimmassa Kuopion Kaupunkilehdessä 6.5. 2017)

0
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu