Arkihäivät

Alvin Toffler, amerikkalainen kirjailija ja futturisti, totesi taannoin, että kulttuuriin pätee mansikkahillosääntö. Mitä laveammalle sitä levitetään, sitä ohuempi kerros sitä on.

Toisaalta taas raha on kuin lantaa. Kun sitä levitetään laajalle, se tuottaa kasvun. Kun se kertyy läjään, se alkaa haista. Veroparatiiseista se on alaston totuus. Sitä ei voi verhota viikunanlehdellä kuten raamatussa.

Veijo Meri tosin totesi takavuosina, että kaikenlajin himphamppu on meillä nykyisin pyhitetty ja nostettu arvossa korkealle.

Hän oli siinä oikeassa. Kuten oli Samuli Paronenkin kirjoittaessaan, että miettiessäni mitä sivistys on, se ei ole ainakaan sitä mihin sitä käytetään.

Tunnen etenkin mediamaailmasta ripavakallisen väkeä, jota sanotaan laaja-alaiseksi. Mutta nk. yleissivistys on monilla vain kaunis nimi järjestämättömille ja satunnaisille tiedoille, jotka tekevät mahdolliseksi pinnallisen keskustelun ja vain osittaisen ymmärtämisen.

Näitä statushakuisia moniosaajia piisaa paitsi mediassa myös monissa muissa ammateissa. He ovat niitä suulaimpia, jotka saattavat kysyä joskus neuvoa. Kun vastaus on eri kuin he tahtovat on reaktio salamannopea: Tuo täytyy tarkistaa…

Karamellipaperiin kääritty veripalttu – sekä lehdissä että SOS-hallituksen useissa aikeissa – on aina kilisevää vaihtorahaa, ei pysyvää pääomaa.

Kulttuuriin voi suhtautua myös arkisesti. Minä syön Artekin pöydän ääressä istuessani Alvar Aallon tuolilla. Juoma-astiana on Aino Aallon lasi ja lautasena Kaj Franckin Teema.

Kotiin on kertynyt tuhansien kirjojen kokoelma. Nekin ovat arkisia käyttöesineitä. Muuan nuori sukulainen uteli kerran, että olenko lukenut ne kaikki. Sanoin, että ota summanmutikassa hyllystä kirja, niin kerron mitä se sisältää. Kirjani eivät metritavarana hankittua kulissia.

Koomikko Groucho Marx sanoi, että tv on hänestä kulttuuriväline. Kun joku avaa sen, hän menee viereiseen huoneeseen ja lukee kirjan.

Eniten kulttuuria ryvettää korskea äkkivauraus yhdistyneenä huonoon makuun. Mutta kauneutta voi etsiä mistä vain. Se ei ole päämäärä vaan usein hyvin arkisten sattumusten sivutuote.

Älykin, jota on usein verrattuna miekkaan, muuttuu narrin tiukuseksi, ellei sitä välillä työnnetä vaikenemisen tuppeen.

 

IMMU

0
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu