Soitto on guruista tehty

Aamu-usvaa Valkeisenlammella. Askelsimme, olkaveljeni Ojarumpu ja minä, kuunnellen kuinka syksy näppäili luuttuaan. Siivosi kai pois kvasitaidetapahtuman Anti-festivaalin roinaa.

Minä:

– Sanopa, oiva pianistikin kun olet, mitä musiikkia kaihdat?

Ojarumpu:

– Kauas olen loitonnut tukkilaismusiikista, kansanpelimanneista, jollotusiskelmistä ja porvariräpistä. Onko sinulle jäänyt kevyemmästä musiikista kiihkeiltä nuoruusvuosilta soimaan alati tapulissasi.

Minä:

– Simon & Garfunkelin Sounds of Silence, joka eritteli sivistyneen kapinallisesti yhteiskuntaa, neonjulmalien palvomista. Beatlesin akustinen And I Love Her henkilökohtaisena muistona pääsisäisenä 1973 sattuneesta kohtaamisesta joka uusiutuu yhä joka päivä ällistyttäen. Led Zeppelinin Stairway to Heaven, johon syvempi innostukseni muuhun kuin klassiseen musiikkiin niukkeni. Elämähän on vain muuan pikkujuttu, joka sattui matkalla hautaan ja taivaaseenhan askellamme.

Ojarumpu:

– En olisi taivaastasi takuuvarma. Entä jos P. Pietari takorautaisella portillaan ohjaa sinut Suuren Alakerran portaille. Siellähän kaikki kaverimmekin takuulla ovat.

Vaikenimme tuon eittämättömän faktan edessä. Usvakin hälveni ja kuulostelimme kuinka ikiolkalveljiimme tällä hortuilulla rotkon reunalla hatarin ristipistoin kokoon kursittuina kuuluva, edesmennyt Leskis-Jussi avasi ääntään Puijon kuusikossa: Maailman kyliin, mä väsyin, ota syliin…

IMMU

 

immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu