Olvirukous

Askelsimme, olkaveljeni Ojarumpu ja minä, Valkeisenlammen viertä aamuhämärässä. Lepoa ja rauhaa sieltä haimme ennen kuin se turmellaan pöhinäväen tivoliteltaksi.

Aikaisin liikuimme koska kisoissa oli odotettavissa huippulajeja kuten slopstyleä ja ohjaskelkkailua.

Tuumasimme, että pärjääköhän luistinmies Poutala rukouksen voimalla näissäkin kisoissa.

Timo Soini taas ehättää Amerikkaan Trumpin rukousillalliselle.

Arvelin, että ohituskaistaa Soini hakee siinäkin. Hän odottaa, että aikanaan P. Pietarin kultaisella portilla tämä huikkaa: Kiiruhda jonon ohi sinä hurskas mies.

– Eppäillä tuota soppii, että P. Pietarin moraali pykisi, vippaskonstit eivät käy, Ojarumpu naulasi.

– Milloin olet Ojarumpu viimeksi rukoillut? Vai josko kuunaan?

– Ettäkö rukoillut? Mistä jo tied…, hämmentyi Ojarumpu aloittamaan mutta lukitsikin sana-arkkunsa.

– Niin, niin. Se on semmoinen hurskaiden tapa, jonka kanssa sietää olla varovainen. Kun ihminen puhuu jumalalleen, sitä sanotaan rukoilemiseksi, kun hän väittää jumalan puhuvan hänelle, on aika ottaa yhteys ammattiaivonkatsojaan.

– Rukoilin viimeksi toissa-aamuyöllä. Venähti vähän, no, poikain kanssa spekuloitiin… Puolisoni jonka kiivauden tiedät, oli pannut oven reikeliin. Liki tunnin rukoilin häntä avaamaan. Siinä taivaan ja helvetin portilla pistouvasin, polvillani.

– Olvirukous se onkin oma lajinsa.

– Anna arpeutua. Kas kun et ehdota, että veisataan virsi. Vai tietänetkö ensimmäistäkään?

Tiesin minä tuohon tilanteeseen soveltuvan, viinalla läträämiseen tympääntyneiden vaimojen toivevirren: ”Siunaa ja varjele meitä korkein…”

Parhaan rukousohjeen sain muinoin kirkon korkeimmassa sakraalivirassa olleelta Mikko Juvalta.

Oltiin heillä, seinältä taulusta heitti jopa minuun lempeän silmäyksen Ukko-Ruuhveltti, Iisalmen rovasti Brofeldt.

Valokuvaaja istui keinutuolissa ja torkahti – samalla keinun jalas osui auki olleen oven alle ja se nousi saranoiltaan.

Uskomaton oli Juvan liike kun hän ponkaisi ottamaan oven vastaan ja totesi ikään kuin juttelumme hengellisen osan aateloinniksi, vapaamielinen kun oli:
– Aina ei pelkkä rukous auta, on tehtävä itsekin jotain.

IMMU