Laulujen kunnaat

Muuan kuolinpäivä, 28.6. livahti anteeksiantamattomasti ohi. Silloin ampui itsensä Toivo Kärkeen rinnastettava tangosäveltäjä Unto Mononen (22.10.1930- 28.6. 1968).

Tiettävästi vahingossa leikiteltyyään päihtyneenä aseella.

Someron poika hän oli kuten M.A. Numminen ja Rauli Badding Somerjoki. Someron Esaa muuten edusti ME-seiväshyppääjä Pentti Nikulakin.

Lahjakkuustihentymä kuten Savossa Juankoski (J. Leskinen, J. Sivonen, E. Ahvo, Kaj Chydenius)

Mononen opiskeli Turun yliopistossa kirkkomusiikkia mutta keskeytti. Epäonnistunut nielurisaleikkaus vei lauluäänen. Epäkohteliasta lie sanoa onneksi, Mononen ryhtyi näet säveltämään suoraan kansan tajuntaan.

Mononen sävelsi Satumaankin. Sen levytti ensin 1955 Henry Thiel, oopperalauluääninen. Menestyksen toi Reijo Taipaleen versio vuodelta 1962.

Elettiin tangon ja rokin valtataisteluaikaa. Olin 12-vuotias ja valitsin rokin.

60-luvulla väheksyimme Dannyn ja vastaavien nyyhkylevyjä piilotangoiksi. Suvainnette panna nuoruuskiihkoilun piikkiin…

Mutta yksi on jäänyt soimaan ikiajoiksi – Erottamattomat. Siinä on haitarille sovitettu väliosa, yksi kauneimmista kuulemistani iskelmämelodioista.

Lauloin, Kuopion toistaiseksi yhä parhaan näyttelijän, tosiystäväni Jukka Auvisen (1951-2011) kanssa, sitä julkisesti kun olimme vähän siemailleet, no, siemailimme mitä siemailimme. Jukka lauloi, minä hyreksin kakkosääntä, myötäillen…

Ikierottamaton muisto sekin.

Nyt siis soittimeen CD. Minulla on, liekö harvinaisuus, levy jossa on neljä Markus Allanin lyömättömällä tummien vibratolla esittämää tangoa – ehtymättömänä eväänäni Erottamattomat.

On hiljaisen herkistymisen sininen hetki.

IMMU

0
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu