Vapauden laiho

Minulla on kolme lasten- ja nuortenkirjoina pidettyä ikievästä: Mark Twainin Huckleberry Finnin seikkailut (1885), Jack Londonin Erämaan kutsu (1903) ja John Finnemoren Robin Hood (1909).

Niistä sikisi voimakas vastenmielisyys väkivaltaa kohtaan, luontainen valinta asettua heikomman puolelle ja vapauden kaiho.

Huckleberry Finnistä on julkaistu Juhani Lindholmin uusi suomennos. Minun aarteitani on Kirsti Laipion suomennos vuodelta 1945.

Poikien seikkailukirjana Huckleberrya ensin luettiin. Aikuislukemistona siitä kasvoi elämäntäyteinen eväs. Twainin viitan alta paljastui ripavakallinen filosofiaa, teologiaa ja politiikkaa.

Aikaisin kuolleen äidin ja kyläjuopon pojasta onkin tullut monelle vapauden esimerkki.

Josko Twain tahtoi kirjallaan jo tuolloin osoittaa, kuinka ihmiset luopuvat mitättömistä syistä vapaasta tahdostaan ja vellovat massoina ajamaan omaa asiaansa, tappamaan, perimään rahaa ja pitämään hartauksia.

Heidän innostuksensa on aina ulkopuolisten, omaa etuaan ajavien yllyttämää.

Tarinan juonen, lauttamatkan joella, tuntevat kaikki. Siellä isäänsä paennut Huck ja karannut orja Jim ovat vapaita toisten tahdosta. Rannoilla ahneus sanelee ihmisten arvot eli tasa-arvo on joltakin pois. Ihmisellä on aina ollut hinta ja kauppa-arvo.

Oleellista on hoksata kuinka Huckin oikeudentunto saa syttynsä Jimistä. Petri Tamminen on kirjoittanut, että Jimin maailmankuva on puhdas ja luonnollinen; hän omistaa itse itsensä. Niin voimissaan ihminen on harvoin.

Twainin sarkasmi yltää näet pitemmälle. Hän ei seppelöi kapinaa, ei anna sen kestää vain kirjan verran. Jos kapinan onnistuminen onkin pelkkä haave, se jää elämään. Huck veisti sille tielle opasviitan.

( Pikanttina yksityiskohtana suvainnette mainita George Orwellin kertoneen, että Twain näytti joka aamu vaimolleen mitä oli edellispäivänä kirjoittanut. Vaimo poisti sen mitä ei pitänyt sopivana. Armoton sotku syntyi vaikkapa yhdestä voimasanasta. Sana oli helvetti.)

Robin Hood oli oikeudenmukaisuuden asialla, nykyajalle niin vieraan. Hän, päinvastoin kuin nykyhallituksemme, otti rikkailta ja antoi köyhille.

Unelma vapaudesta on puhtaimmillaan Londonin Erämaan kutsussa. Vangittu Buck-koira kuulee susien kutsun, pakenee ja liittyy niihin.

Yhä saatan herätä yöllä ja kuulla susien kutsun. Mutta yhä kauempaa ja kauempaa kutsu kuuluu…

IMMU