Kielenosoitus

Tiedetään että isänmaan kauppamiehet pitävät äidinkieltämme pelkkänä kaupankäynnin esteenä.

Nyt kuoroon on yhtynyt yliopistoväki – Itä-Suomen yliopiston rehtoria myöten. Väitöskirjat, joita ilmeisesti luetaan ahneesti ja kopioidaan maailmalla, pitäisi kirjoittaa englanniksi.

Fläkki tieteessä oli vastikään murteella julkaista gradu!

Riittää siis jo ajattelu että amerikkalaisiksi emme yllä, eurooppalaisiksi meistä ei ole, olkaamme siis kirkonkyläläisiä, juntteja.

On se kansainvälistyminen luxusbonusta. Käytänkin harvoin suomea puhuessani vain korrektia kirjakieltä. En säästä mitään vaivoja välttääkseni maalaissanaston. Sopinee päivittää näkemykseni:

Omalta kohdaltani kiistän maalaisuuden jyrkästi. En ole maalla käynyt kuin pakon edessä lapsena.

Asvaltilta en poikkea. Joka muuta väittää, ei näe metsää puilta.

Ne jotka tahtovat jättää meidät maalaissanaston suoltajiksi ovat globaalin elämäntavan pahnanpohjimmaisia. He heiluvat kuin siat vatukossa. Heidät ottaakin vielä ohrakyrsä.

On käsittämätöntä, että porsaanreikä maalaiskuvastosta kansamme kivijalkana on esille talikoitu.

Äidinkieltä vaaliva yliopistohenkilö on pukki kaalimaan vartijana. Sopii keikailla kukkona tunkiolla, mutta vielä me kansainväliskaupunkilaiset näytämme mistä kana kusee. Kauan ei kunnian kukko laula.

Parhaan sadon kirjoittajakin korjaa vain monikielisessä tornitalometropolissa.

Jos häntä ängetään puun ja kuoren väliin, niin kyisen pellon kyntämistä on kirjoitustyö. Siinä ovat lukijallakin puurot ja vellit sekaisin ihan ruutukaava-alueella.

Sen verran on oltu pappia kyydissä, että pussissani ovat puhtaat jauhot. Ei elämä ole kaksilla hevosilla ajamista. Vaikka siitä jotkut vettä myllyynsä saisivatkin.

Totta kai heitä piisaa, jotka haluavat lyödä kaupunkilaisten finnengelskaa kuin vierasta sikaa. Mutta ehei, me näytämme heille närhen näpöttimet. He saavat kulkea kyläraitilla murteineen jonossa kuin köyhän talon porsaat.

Kyllä hevosenleikkiä pitää ymmärtää, mutta tässä kielikysymyksessä lyödään kyllä koko suomalainen kansainvälisyys teuraaksi jos juututaan mutapohjaan.

En minä sillä, että sukset olisivat ristissä junttien kanssa lopullisesti. Mutta ei vara venettä kaada. Äkkiä siinä on ojasta allikossa. Koko touhu on sotkuista kuin kalakontin pohja.

No, jos äidinkieltä ihannoivilta onkin karannut pappatunturi käsistä moottoritiellä, niin ei meidän monikielisten kannata päreitämme polttaa. Se on selvä pyy.

Mutta vapaata riistaa ei pidä suostua olemaan. Sammakoita voi kuka tahansa laskea suustaan, mutta jos globaali tieteen moniosaaja moiseen lankeaa, nauravat sinä naurismaan aidatkin.

Uskokoon kenelle sopii!

IMMU