Enkeli vaivaan

Enkelit ovat taas esillä. On bisnesenkeleitä, enkeliparantajia, enkeliyrittäjiä, jotka kauppaavat enkeliravintolisiä. Kun huumeet tulivat Suomeen porukat polttelivat enkelinpieruja.
Kuoleman rajamailla käyneet ovat taas todistelleet nähneensä kirkkauden, jopa enkelin. On minullakin enkelikokemus.
5-6-vuotiaana jouduin viettämään aamupäivät kotona yksin. Ei meillä ollut varaa päivähoitoon saatikka kotiapulaiseen.
Kerran rakentui makuuhuoneen ikkunan eteen pörheäsiipinen vitivalkoinen olento. Se silmäsi tovin kiinteästi, hymyili ja haihtui.
Josko se oli vain pikkulapsen pelon aiheuttama aavehäiriö aivoissa.
Tuota tuumasin askeltaessani Valkeisenlammen viertä kun vastaan rähvelsi Ojarumpu, olkaveljeni. En halunnut hiiskua enkelistäni. Ette ole kuulleet kun Ojarumpu nauraa pirullisesti.
Pysyin silti teemassa:
– Mistä Nooa tiesi vedenpaisumuksen päättyneen?
– Kun kyyhkynen toi arkkiin nokassaan lehden, niin kai siinä oli asiasta uutinen.
– Pejoratiivinen tulkinta. Et ehken ole kärjessä jonossa, jossa kirkkaampia kruunuja jaetaan.
– Minua kiinnostaakin nyt taivaan pannuhuone, helvetiksi mainittu.
– Koska uskoakseni olet uskonnoton, niin tuonpuoleiseen rehellisesti varautuminen…
– Anna arpeutua. Sinäkin vielä käyskentelet kanssani Danten Manalan siinä piirissä, jonka kiveliössä askeltavat tekohurskaat ulkokullatuissa lyijyliiveissä.
– Sielunhätäkö piinaa?
– Jo vain. Puolisoni kertoi äsken nähneensä kerran enkelin.
– Ja sinä nauraa päkätit kuin Mooses Pessi Havukka-ahossa?
– Puoliso toivotti minut sähäkästi helvettiin. Läksin matkaan. Nyt vaimo spekuloi kotona leskeyden eduilla…
Silloin minuun meni hyvä ja kerroin Ojarummulle enkelistäni.
– Ettet vain pötöstä?
Kiistin jyrkästi:
– Ajattele, että minullakin on vielä huomisuskoa näkyni vuoksi. Helvetti on vain hankala mielentila.
Kohta taivalsimmekin poispäin helvetistä.
Ojarumpu askelsi tekemään sovitustyötä, jonka päätteeksi uskoin hänen näkevän enkelin tässä todellisuudessa.
Fiktiivisessä taivaassa enkelit näet ovat miehiä, mutta maanpäällisarjessa naisia.
(Tämäkin kaivautui sielun syvimmästä kun piilottelin kotona alahuuli ruvella ja kipeänä. Ei, en ole vieläkään vieläkään tapellut. En edes vaimon kanssa, etrokaan ei ole ollut mielessä edelleenkään.Soppii arvella, että hänellä murha…
Siivosin vain kellaritiloja lautakasa tippui kasvoille.
Muuta vahinkoa ei päähän tullut kuin rupi huulleen.
Ojarummun viesti: Tokko enää mitään vikaa mahtuiisi.

IMMU