Iliman päivät
Ilmastonmuutos on niin koko ajan esillä, että osa ihmisistä on jo tympiintynyt maailmanlopulla pelotteluun.
Elämme kuilun partaalla, vakuutetaan ja Helsingin kuplavihreät hyppivät riemuissaan ilmaan (!) kun saavat luvan perästä vaikeuttaa tavisten elämään.
Sitra on tehnyt listan jossa vaaditaan mm. lihan ja maitotuotteiden vähentämistä ja autoilun.
Olen tainnut olla polulla:
Vaimo lopetti lihan käytön, puhun siis ruoasta mutta ei hänkään voi vastustaa L. Lehtiseltä peräisin olevaa Lago di Varpaa, parmesanilla aateloituja porsaan sisäfilepihvejä, pari kertaa vuodessa.
Olen oppinut tekemään kasvisososekeittoja, eritoten bataatilla ja rakuunalla makeutettuja kerran viikossa. Kahden päivän ruoka!
Bravuuri on, taas ensi sunnuntaina, pinaattilasagne.
Kallaveden kuhaa ja ahventa syödään kerran viikossa joskus kaksi. Kihti rajoittaa muikun 200 gr:n annokseen.
Maitoa en ole juonut vuosikymmeniin, piimää joskus. Juustoa en aio hylätä, etenkään parmesaania. Jos tarjolla on juustoa tai konjakkia niin valitsen juuston.
Autollani Picassolla ajan vuodessa noin 3000 km. Asuinpaikka on strategisesti valittu – torille pääsee jalkaisin.
Ostin huonekalut Artekista noin 40 vuotta sitten. Huonekaluliikkeisiin ei ole ollut asiaa.
Talo, ikäiseni, remontoitiin 30 vuotta sitten. Laurit, Nevalainen ja Korhonen, hoitivat työn eikä ole tarvinnut jälkeä parsia.
Alakerran vessan takaseinän olen maalannut uudelleen. Siihen ilmestyi musta kämmenen jälki syistä, joita ei huoli julkisesti paljastella.
Pikkuremontit teen aina itse.
Minulla on vanha sähköpora ja ruuvinväännin, kattava kokoelma meisseleitä, puukkosaha, veitsien teroittamista varten on kovasin.
En shoppaile mutta kaikkialla käväisen kirja-antikvariaateissa. Lähinnä haistelen vanhojen kirjojen tuoksua. Muutamalla seinällä tapettikin voisi näkyä, sanoo vaimo.
Vaatekaupoissa en kuotoile peilin edessä. Vaimolla on taattu maku (paitsi aviomiehen valinnassa!) ja hän ostattaa ajattomia klassikoita, jonkun mielestä kalliita mutta niitä ei naureta päältä puolessa vuodessa.
Älykännykkä on – semmoinen jolla tosin ainoastaan soitan, vastaanotan niitä harvoja puheluja, jokunen tekstiviesti joskus. Tietokone on mutta käyttöjärjestelmänä Linus Torvaldsin Linux, voittoa tavoittelematon nerokas suomalaiskeksintö.
En käy ulkona syömässä. Kerran sitä ehdotin. Vaimo ja tytär kieltäytyvät jyrkästi ”koska kotona saa luomugourmeta”.
Nykyväki ällistyy, että voin loihtia kokkiveitsellä, paistinpannulla, kattiloilla ja mausteilla, ilman monitoimikonetta, salaatinkuivaajaa ja munankeitintä kolmen ruokalajin päivällisen.
Onhan tuo kaikki noloa. Turmella ja tärvellä tuolla tavalla kulutusyhteiskuntaa.
Ilmarauhaa
IMMU
7 kommenttia
Mukavaa pohdintaa, kirjoituksestasi päättelen, että omatuntosi on puhdas ilmaston turmel emisen osalta tai sitten omatuntosi on jäänyt käyttämättä.
Ilmoita asiaton viesti
Heh! Tarkoitus oli olla ihan itseironinen: kuinka hyvä ihminen olenkaan!
Ilmoita asiaton viesti
Näin olin huomaavinakin. Jutustasi tuli mieleen vanha vitsi ja ajattelin testata toimiiko se tässä – ei oikein toiminut:
”Omatuntoni on puhdas, en ole koskaan käyttänyt sitä.”
–
Kohdalleni sopisi nyt paremmin tarina karjalaisesta poliittisesta puhetilaisuudesta, josta kaksi paikallista oli palaamassa kotikulmille ja juttu matkalla meni seuraavaan tapaan:
A: ”Kylläpä puhui kansanedustaja hyvin.”
B: ”Juu, muttei siitä kukaan mitään ymmärtänyt.”
A: ”Ei niin, paitsi kylän kauppias.”
B: ”Juu, mutta hänkin väärin.”
A: ”Mutta ymmärsi kuitenkin.”
Ilmoita asiaton viesti