Aamulla parhain, taivaassa

Askelsimme, olkaveljeni Ojarumpu ja minä, hikisessä aamussa Valkeisenlammen viertä. Ojarumpu otti aloitteen:

– Vilkaisin sitä huonompaa iltpäiväehteä, henkisten persujen pää-äänenkannattajaa. Oli kyselty mitä suomalaiset häpeävät. 57 prosenttia vastasi häpeävänsä painoaan. Mitenkäs sinä?

Minä sukkelasti:

– En ainakaan painoa. Olen olllut 40 vuotta samoissa kiloissa ilman vippaskonsteja. Oliko lehdessä muuta muuta?

– Vasemmistolaiset häpesivät lähes kaikkea oikeistolaisia enemmän, etenkin muita huonmpaa palkkaa ja huijatuksi tulemista.

– Voi arvella sen johtuvan siitä, että kaksi ominaisuutta niin monelta puuttuu: häpeä ja kunnia. Mitä itse olet hävennyt?

Ojarumpu tokkasi niille jalansijoilleen:

– Olen mielestäni elänyt kunniallisen ja kunnon rehellisen elämän. Mutta taivaaseen menoa pelkään ja joudun kai häpeämäänkin.

– Valaisset?

– P. Pietarin kultaisella portilla on kuulemma kaksi jonoa. Toisen päällä lukee tosimiehille ja toisen päälle tossun alla eläneille. Tossuportikka on pitkä jono, toisella vain minä.

– Ja?

– Kun Pietari kysyy minulta, että miksi seison siinä niin rehellisenä miehenä joudun vastaamaan: vaimo käski. Odotettavissa on naurunremakka…

Askelsime taas, me luomakunnan kruunut, kirkkaamman kruunun kantajat.

Taivasrauhaa:
IMMU