Aamulla parhain XVI

Aamutunnelma E. Griegin tapaan Valkeisenlammella: hämärää, harmaata, sinistä. – kello vasta kuusi. Nyt helpottaa ikään kuin Ilmari Kiannon rukoukseen olisi vastattu:

”Pakkasten suuriruhtinas, pohjoisnavan konsuli, kylmien yhtiöiden päällikkö, armahda meitä!”

Askelsimme, olkaveljeni Ojarumpu ja minä, keskustellen leppein mielin, yrmyilemättä.

Minä:

– Mitä tuumaat keskustelun tasosta meillä ja muualla?

Ojarumpu:

– Oppineella keskustelulla on kuten itämaisilla itsepuolustuslajeilla tai klassisella baletilla omat tarkat sääntönsä.

Minä, messevästi:

– Rivilleen. Jos keskustelu olisi korkeammalla tasolla, ei maailman väkiluku kasvaisi niin nopeasti.

Ojarumpu:

– Tuosta pälähti päähän, että keskinkertaiset ihmiset useimmiten tuomitsevat kaiken mikä menee yli heidän käsityskykynsä.

Minä:

– Jos gallupkiimaan on uskomista niin hehän ovat meillä keväällä kuntavallassa. Mitä mieltä olet Suomen äärioikeiston viime puheista eli on ilmiannettava opettajat persuja mollaavasta, muka, opetuksesta?

Ojarumpu, liki pärskähtäen:

– Tiedätkös mikä tärkeä ero on puujalalla ja puupäällä? Puujalka ei periydy.

Askelsimme taas, totta kai omahyväisinä ja kirkkaana mielessä kirjailija Samuli Parosen kirkastus äänestämistään pohtiville ihmispoloille:

”Jos tässä maassa olisi vallassa fasismi, suhtautuisivat useimmat suomalaiset siihen torjuvammin.”

Rauhapuhetta, ei pauha.

IMMU