Aamulla parhain
Aamuhuokaus kotikatajan alla ja lemmikkien sinisilmien keskellä:
Ei korona hengitystämme muuta. Aina on hengitetty väärin – sisään itselle hyvää, ulos sapessa kastettuja myrkkynuolia.
Jospa juuri tautiaikana ihmiset pohtisivat, alanko kasvattamaan sitä mitätöntä minussa olevaa itua, joka tuottaa hyvää vai maksimoinko yhä sitä kaikkea mikä on elämässä päin ahteria?
Jospa pienet teot, joita kukaan ei näe, arvosta eikä tee luovat vielä joskus maailmaan harmonian.
Siis: huominen on.
Siksi pyrin kohtelemaan toista ihmistä kuin ilmaa – ehdottoman elintärkeänä.
Hoivaa matkalle:
IMMU
Kommentit (0)