Aitaressut

Kesän ensimmäinen valomerkki, pensasleikkurin terä, on jo välähdellyt tiuhaan naapuritonteilla.

Toinen väläys tulee nopeammin kuin Kerttu Kotakorpi ehtii povata: kiiltomato nurmikolla.

Suuri filosofi on jujuttanut, aidan leikkuuseen kai kannustaen, että jos haluaa elää rauhassa, on kaadettava aidat ympäriltään.

Se äjähti mieleen kun nostelin pensasleikkuria. Se muuttuu raskasmetalliksi, vuosi vuosi vuodelta painavammaksi!

Nyt se ei käynnistynyt-

Tästä oivallattekin, että onnistuin luikahtaman kävelylle Valkeisenlammen äyräälle.

Kuumilla säillä en uskalla näillä kymmenillä oikeisiin töihin koska jo lapsena opin, että kun ruvetaan töihin, niin ruvetaan kanssa, ei vetkutella.

En myöskään sateella.

Tuumailin että onko valehtelun lajeista röyhkein eliitin vaikeneminen tosiasioista. Vaiko se että persut livauttanut väitteisiinsä aina tilkan totuutta antaakseen vaikutelman oikeudenmukaisuutta.

Jokaisen hallituksen aikana odotan, että jos pääsisin kysymään valtiovarainministeriltä mitä hänellä on eläkeläisten ja muiden syrjitettyjen varalle, hän vastaisi rehdisti: Et takuulla halua kuulla…

Katkera laukka laantui. Rinnalle rähvelsi Ojarumpu, olkaveljeni. Otin aloitteen:

– Nykymenossa kaikki hyvä entinen hylätään.

– Tarkoitatko, että päättäjien tekoäly onkin vain tapa olla monipuolisemmin väärässä?

Vilkaisin Ojarumpua uteliaasti:

– Kerropa millä ajalla kehittelet kaikki taiteelliset väläykset, joihin tukeutuen älypohjaisesti haastat?

– Minulla ei aika hukkaudu lorvailuun. Vietän syvähenkistä elämää, jossa merkittävää on taiteellinen vaikutelma. Spinozan etiikka, von Wrightin viisaus, Bachin messut, Italian renessanssitaide, Voltairen suvaitseva valistus. Siitä kuteesta on elämännäkemykseni koottu.

Kohta Ojarumpu luennoi kuinka hän pitää kotiöistä kuten juuri nyt ajankohtaisesta aidanleikkuusta:

– Puolisoni arvostaa kiintymystäni kodin askareisiin. Saan puuhastella rauhassa…

– …koska lopputuloksena on taiteellinen vaikutelma, täydensin minä.

Loittonimme, Ojarumpu siihen malliin, että haluaa tavata minut seuraavan kerran kun syönyt lanttukukkoa.

Illalla lorvehdin sovintohenkisesti Ojarumpujen liepeille. Leikkurin säksätys kuului jo.

Monitoimitikkailla seisoi leikkuri kädessään Ojarumpu ja vierellä rouva Ojarumpu johtaen toimintaa hallituin käsielein.

Ne pienet liikkeet saivat tuumamaan, että juuri rouvalla käsien luoma vaikutelma on Ojarmmmuilla, no, taiteellisesti täydellinen.

IMMU