Aivonkatsojana, sylimielisesti
Mihin perustuu ylimielisten maailmanherruus? Ihmisten tottelevaisuuteen, henkiseen laiskuuteen ja vahvan johtajan kaipuuseen.
Lueksin kertauksena Ari Turunen on kirjaa ”Ettekö tiedä kuka minä olen”. Se kertoo ylimielisyyden historiasta. Sopii lukea, josko se kertoo sinustakin.
Historia todistaa, ettei ylimielisyys ole synnyttänyt kuin sotia, katastrofeja, vihaa, mielipahaa. Ja epäonnistumisia, etenkin narsismivammaiselle itselleen.
Maailma voisi olla aivan muuta, jos Stalin olisi saattanut pappisopintonsa loppuun ja Hitler onnistunut taiteilijana.
Ylimielisyys on nousukkaalle keino sopeutua uuteen ympäristöönsä. Haastattelin nuorena rojukauppiasta, joka oli saanut kansakoulupohjalta kauppaneuvoksen tittelin. Hän rykäisi heti alkuun: ”Minä olen kauppaneuvos. Mikäs toimittaja on koulutukseltaan?”
Monella ylimielissairaalla ovat kaikki härän ulkoiset ominaisuudet vaikka hän onkin kesy nauta.
Huumorintaju ei kuulu suuruudenhullun ominaisuuksiin. Huumori vaatii itseironiaa.
Kuinka usein sinäkin arvostat ihmistä ulkonäön, pukeutumisen, aseman, auton tai asumisen kautta? Minulle tuottaa suurta hupia, kun machomaasturimies ottaa silmillään arkunmittoja kun käytän suojatieoikeuttani.
Ihminen on päässyt kuuhun mutta ei lähimmäisen sieluun. Sinne rynnätään kuin halpahallin aleen.
Demokratia synnyttää ylimielisyyttä. Kaikki tuntevat ynseitä lääkäreitä ja talouselämänulikoita, jotka närkästyvät, kun muistutat, että he ovat saaneet ilmaisen koulutuksen verovaroilla. Niillä joita he inhoavat ja kiertävät.
He ovat omineet itserakkauden. Muille jää toki runsaampi anti: itsetyydytys, itseinho, itsetuho.
Ylimieliset rehvastelevat ulkomailla koululaitoksen Pisa-saavutuksilla. Kotimaassa opettajia vähätellään, ovat lomautukset, palkkamaltti, järjettömät luokkakoot ja kitinä kesälomasta.
Nyt aikuiskoulutustukea aiotaan leikata. Asialla lie Suomen todellinen pääministeri, EK:n pomo Jyri Häkämies.
Hän uumoilee, että sittenhän ne, pirulaiset, alkavat ruinata lisää palkkaa!
Minulla on testitulos, jonka perusteella voisin olla 96-prosenttisesti ylimielinen. Käytän tulosta asettumalla häviämään tuomitun enemmistön puolelle.
Myönnän olevani ulkoisesti usein epävarma mutta silti sisäisesti ylimielinen. Siksikin hautakirjoitukseni olkoon: Hänestä ei juurikaan ollut harmia.
Työelämässä lahjasta oli suunnatonta etua. Se esti, ettei seura tehnyt kaltaisekseen.
(Eikö ollutkin ylimielisesti sanottu?)
Rauhaa, sylimielisesti:
IMMU
Kommentit (0)