Elämäni eväässä

On selvitetty, että oikea asenne pidentää ikää. Myönteisyys suojaa sairauksilta ja lisää stressinsietokykyä. Kielteisyys on silti mahdollista muuttaa myönteisemmäksi ajatteluksi harjoituksilla, meditoimalla, terapialla.

Myönteiset elävät pitempään jopa syöpädiagnoosin saatuaan.

Mutta happamuuteen maailma opettaa. Einstein tiesi jo muinoin menestymisen kaavan. Se on A=X+Y+Z. Siinä A on menestys,) X on työ, Y huvi ja Z että pitää kitansa kiinni.

Onnettoman olotilan kanssa on kuin pakkasen. Mitä enemmän viluttamista ajattelee, sitä enemmän viluttaa.

Sanotaan, opposition opetusten mukaan, että elämänhalun menettäminen on juuri nyt realismia.

Uhkaillaan että Sanna M:n hallituksen puoliväliriihin asettaa kansalaiset riiheen ruumislaudalle! Ilmestyskirja on noin uhoavien oppikirja. Ahneuden laskuoppia lapsille opetetaan, ei oikeudenmukaisuuden matematiikkaa.

Pahinta mitä lapsille on neuvoa, on opettaa heidät matkimaan rikkaita eli osakesäästökirja jo äitiyspakkaukseen.

Paatunut kyynikko onkin aikamme realistI?. Humanistiksi jää hän, jolla kyvyt eivät riitä (!) kyynikoksi. Siksi humanisti kenties elääkin pitempään. Koko yhteiskuntaa näet vaivaa vakaumusten ja aatteiden sattumanvaraisuus. On vain purkauduttava ja latauduttava.

Muuan toinen tutkimus eliniästä ja onnellisuudesta kertoo, että ihmisellä on hyvä olla mielipaikka, jossa hän rauhoittuu ja saa voimaa sirpaloituneen identiteetin kokoamiseen.

Oho, olipa komeasti sanottu.

Minulla se on Artekin sohva. Filosofi Maija-Riitta Ollila tuumasi taannoin, että sofisti on viisastelija, sohvisti taas sohvalla makaaja. Ollilasta näennäisesti toimeton makailu on toivottavaa. Se kuuluu hyvään elämään. Kirjan kanssa tai ilman. Sohvisti tekee vähän mutta tarkasti ja harkitusti, että pääsee taas makailemaan.

Ehkä sain, kun jouduin viettämään lapsuusaikaa pitkään yksinäni, jos en hyviä, vauraita, eväitä elämään, sain eväät hyvään elämään.

Juuri siksi makailen päntiönään. Onneen kuuluu yhä pisaran verran uutta tietoa, juuren mitan vanhaa, terälehdellinen uskoa ihmisiin ja ripaus murheen mustaa aromia, että onnensa käsittäisi. Siinä kristallimaljassa tekeytyvät elämän ehtymättömät eväät, jossa häly vaimenee ja elämän ikikolmion kulmat kirkastuvat: syntymä, rakkaus, kuolema.

Siksikin rakastan sohvaani tarkkailupaikkana. Kohta saapuvat puihin linnut. Kesällä vaahteroiden lehdet läpyttävät kuin miljoona vihreää suudelmaa. Syksyllä lehdet putoavat muuttuakseen mullaksi jälleen, kevättä varten.

Siis: tee joka päivä yksi ihminen onnelliseksi, aloita itsestäsi.

Rauhaa.

IMMU

+1
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu