Enkeli vaivaan

Hallusinaatioista on kirjoitettu ainakin yksi vakavasti otettava kirja.

Fb:ssa muuan kaverini toivottaa hyvät yöt enkelikuvilla.

Psylologian tutkija Jukka Häkkisen kirjassa Mielen maisemat todistetaan että näyt ja tuntemukset eivät ole vain juopuneen, huumeiden käyttäjän tai psykoosiin joutuneen harhoja.

Aivot – ihmisen toiseksi rakkain elin – on täynnä selittämätöntä. Myös siksi että siellä on miljardeja soluja. Millainen työttömyys monen aivoissa vallitseekaan!

On minullakin hallusinaatiokokemus.

Enkeleistä on paljon kerrottu. On bisnesenkeleitä, enkeliparantajia, enkeliyrittäjiä, jotka kauppaavat enkeliravintolisiä. Kun huumeet tulivat Suomeen porukat polttelivat enkelinpieruja.

Kuoleman rajamailla käyneet ovat taas todistelleet nähneensä kirkkauden, jopa enkelin.

5-6-vuotiaana jouduin viettämään aamupäivät kotona yksin. Ei meillä ollut varaa päivähoitoon saatikka kotiapulaiseen.

Kerran rakentui makuuhuoneen ikkunan eteen pörheäsiipinen vitivalkoinen olento. Se silmäsi tovin kiinteästi, hymyili ja haihtui.

Josko se oli vain pikkulapsen pelon aiheuttama aavehäiriö aivoissa.

Tuota tuumasin askeltaessani Valkeisenlammen viertä kun vastaan rähvelsi Ojarumpu, olkaveljeni. En halunnut hiiskua enkelistäni. Ette ole kuulleet Ojarummun nauravan pirullisesti.

Pysyin silti teemassa:

– Mistä Nooa tiesi vedenpaisumuksen päättyneen?

Ojarumpu tietoviisastelijana:

– Kun kyyhkynen toi arkkiin nokassaan lehden, niin kai siinä oli asiasta uutinen.

Minä närkästyneenä:

– Pejoratiivinen tulkinta. Et ehken ole kärjessä jonossa, jossa kirkkaampia kruunuja jaetaan.

Ojarumpu väsyneesti:

– Minua kiinnostaakin nyt taivaan pannuhuone, helvetiksi mainittu

Minä muka empaattisesti:

– Koska uskoakseni olet uskonnoton, niin tuonpuoleiseen rehellisesti varautuminen…

– Anna arpeutua. Sinäkin vielä käyskentelet kanssani Danten Manalan siinä piirissä, jonka kiveliössä askeltavat tekohurskaat ulkokullatuissa lyijyliiveissä.

– Sielunhätäkö piinaa?

– Jo vain. Puolisoni kertoi äsken nähneensä kerran enkelin.

– Ja sinä nauraa päkätit kuin Mooses Pessi Havukka-ahon ajattelijassa?

– Puoliso toivotti minut sähäkästi helvettiin. Läksin matkaan. Nyt vaimo kai spekuloi kotona leskeyden eduilla…

Silloin minuun meni hyvä ja kerroin Ojarummulle enkelistäni.

– Ettet vain pötöstä?

Kiistin jyrkästi:

– Ajattele, että minullakin on vielä huomisuskoa näkyni vuoksi. Helvetti on vain hankala mielentila.

Kohta taivalsimmekin poispäin helvetistä.

Ojarumpu askelsi tekemään sovitustyötä, jonka päätteeksi uskoin hänen näkevän enkelin tässä todellisuudessa.

Fiktiivisessä taivaassa enkelit näet ovat miehiä, mutta maanpäällisarjessa naisia.

Enkelirauhaa:

IMMU