Jätkätöissä

Vapun alla oli aika kerrata Pentti Haanpään Noitaympyrä. Se on eriyisen ajankohtainen juuri nyt. Päähenkilö lähtee Neuvostoliittoon. Josko lähtisi nyt?
Pentti Haanpäästä haluttiin luoda myytti pihkanhajuisena jätkänä. Ei Haanpää jätkä ollut. Veijo Meri on selvittänyt, että hän teki itsestään jätkän kertomalla väärät henkilötiedot.
Meri on laskenut, että jätkäromaanien osuus Haanpään tuotannossa on kahdeksan prosenttia.. Novelleissa jätkäprosentti on sama.
Haanpää oli Suomen ensimmäinen moderni kirjailija ja Noitaympyrä ensimmäinen moderni romaani. Se oli niin moderni, että se valmistui jo vuonna 1931 mutta uskallettiin julkaista vasta 1956.
Haanpää paljasti romaanimuodossa kapitalistisen yhteiskunnan perusmekanismit, tehokkuusvaatimukset ja laman syyt.
Päähenkilö Pate Teikka joutuu työnantajien mustalle listalle mielipiteidensä vuoksi. Hän kun näki sodan ja talouspulan yksilön vapauden uhkana, sorron ja vääryyden sovittamattomana ristiriitana, eikä vaiennut.
Lopulta hän hiihtää rajan yli Neuvostoliittoon. Arvata saattaa, ettei hän ongelmitta selvinnyt varsinkaan siellä.
Arvattavasti Haanpäätä arvuuteltiin jo sen vuoksi kommunistiksi. Mutta puolueesta viestittiin, ettei se tarvitse tuommoisia metsän reunasta irvistelijöitä.
Uusien lukukertojen myötä on alkanut kiinnostaa myös kuinka Haanpää kirjassaan näytti, että ihminen on osa luontoa. Pate Teikka pakenee Lappiin, tapaa siellä ”hullun” maisterin Raunion ja löytää oman animaalisen olemuksensa:
”Ja hänkin on sen (maan) lapsia, ryömijä minä. Hän putosi joskus, sai joskus ilmaa siipiinsä ja katsoi johonkin”.
Luonto on kohtalokas voima, jolle mikään mahti ei lopulta pärjää, ei yhteiskunnallinen liike eivätkä talouselämän rautaiset lait. Se lyö takaisin. Sen Haanpää ymmärsi jo tuolloin.
Noitaympyrässä darwinismi joutuu kovalle koetukselle humaanin marxilaisuuden kanssa. Ne kaksi dynamoa pyörittävät romaania vahvasti.
Muuan kulttuurivaikuttaja muinoin sanoi, ettei Haanpäällä ole kirjoissaan yhtään henkisesti kehittynyttä ja kehityskykyistä ihmistä.
Meri sivaltaa takaisin, että jokaisella rivillä on ainakin yksi: Pentti Haanpää.
Pate Teikka on Haanpään henkilöistä esikuvallisen kehittynyt, jos henkisen kehityksen kynnyksenä pidetään illuusioiden menettämistä ja valmiin, suljetun maailmankuvan pirstomista.
Pate Teikka on siinä mielessä moraalisersti, sosiaalisesti, tiedollisesti ja taidollisesti pitkälle henkisesti valpas ihminen.
Noitaympyrän iskutiheys, verbaalisesti ja kauttaaltaan älyllisesti, onkin aivojen aikidoa.
Haanpää kirjoitti jo tuolloin asioista, joita filosofi G.H. von Wright sittemmin toisti uudelleen ja uudelleen.
Tärkeintä on maapallon voimavarojen säästeliäs käyttö, ympäristön vahingoittamisen välttäminen, aseistariisunta, huolenpito geneettisestä monimuotoisuudesta, uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien suojeleminen.
Näistä teemoista Teikka ja Raunio puhuivat Lapin kairoilla, joilla puhalsi kolakka, välinpitämätön tuuli.
Pate Teikka teki ratkaisunsa. Se ratkaisu oli ryhtyä toteuttamaan vapaata tahtoaan ja mittaamaan itseään kokonaisuutena.
Ihminen kasvaa silloin, kun hän uskaltautuu pelotta tuntemattomille alueille.
Rauhaa vappunakin:
IMMU
+1
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu