Junttilan luvalla

Junttilan luvalla

Murteet ja maalaissanasto puheessa on noussut taas esille (HS 13.8)

Kannatan kielen uudistamista. Mutta kiistän kohdaltani etenkin maalaiskielisyyteni jyrkästi.

En ole maalla käynyt kuin pakon edessä lapsena. Asvaltilta en poikkea. Joka muuta väittää, ei näe metsää puilta.

Kulttuuriperinnön vaalijat jotka vahvistavat meidät yhä Junttilan tuvan asukeiksi, ovat tieteen pahnanpohjimmaisia. He heiluvat kuin siat vatukossa. Heidät ottaa vielä ohrakyrsä.

On käsittämätöntä, että porsaanreikä maalaiskuvastosta on esille talikoitu. Semmoista vaaliva tutkija on pukki kaalimaan vartijana. Sopii keikailla kukkona tunkiolla, mutta vielä me monikulttuuriset ja kirjakieliset kaupunkilaiset näytämme mistä kana kusee. Kauan ei kunnian kukko laula.

Parhaan sadon kirjoittajakin korjaa vain kaupungissa. Jos häntä ängetään puun ja kuoren väliin, niin kyisen pellon kyntämistä on kirjoitustyö. Siinä ovat lukijallakin puurot ja vellit sekaisin ihan ruutukaava-alueella.

Eikä lähiöväkeäkään kannata lähteä sahaamaan silmään. Siinä jää rysän päältä kiinni.

Sen verran on oltu pappia kyydissä, että pussissani ovat puhtaat jauhot. Ei elämä ole kaksilla hevosilla ajamista. Vaikka siitä kielentutkijat vettä myllyynsä saisivatkin.

Totta kai heitä piisaa, jotka haluavat lyödä kaupunkilaisten puhetapaa kuin vierasta sikaa. Mutta ehei, me näytämme heille närhen näpöttimet. He saavat kulkea kyläraitilla jonossa kuin köyhän talon porsaat.

Kyllä hevosenleikkiä pitää ymmärtää, mutta tässä kielikysymyksessä lyödään kyllä koko suomalainen edistys teuraaksi.

En minä sillä, että sukset olisivat ristissä kieliväen kanssa lopullisesti. Mutta ei vara venettä kaada. Äkkiä siinä on ojasta allikossa. Koko touhu on sotkuista kuin kalakontin pohja.

No, jos kielentutkijoilta onkin karannut pappatunturi käsistä, niin ei meidän kaupunkilaisten kannata päreitämme polttaa. Se on selvä pyy.

Mutta vapaata riistaa ei pidä suostua olemaan. Sammakoita voi kuka tahansa laskea suustaan, mutta jos kaupunkilainen moiseen lankeaa, nauravat sinä naurismaan aidatkin.

Maalaiskieliväitteiden muka kulttuuriperinnön soihtuna sopii häipyä kuin suolistokaasu Saharaan.

IMMU

immu

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu