Kielenosoittaja

Äidinkieli on minun isän- ja äidinmaani. Olen kampanjoinut myös savolaismurteiden puolesta. Työmatkoilla lentokoneessa junttibisnesväki alkoi käyttää stadin slangin sanontoja. Minä, ihan pirullista luonnettani, väänsi kaikki i:t e:ksi.
Kirjoitettu savo on minulle liki mahdotonta. Puhuttu etuoikeus.
Tänään liputetaan kirjakielemme perustajan Mikael Agricolan (1510-1557) päivää. Kuinka ollakaan se on hänen kuolinpäivänsä.
Taas on kytöä päästä juhlimaan äidinkielemme kuolinpäivää. On vaadittu englantia yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelukieleksi. Helsingissä kampanjoidaan englantia virkakieleksi suomen ja ruotsin rinnalle.
Suuri osa nuorisoa puhuu sekakieltä, finengelskaa.
Talouseliitin mielestä synnyinkielemme on vain kaupankäynnin este.
Sitäkin on surtu, että puheessamme on liikaa maalaiskuvastoa. Olen perikaupunkilainen. Maalla joud…no, sain käydä lapsena perunannostossa. Palkkana olivat talven perunat.
Suvaitsen itselleni, yleisön pyynnöstä huolimatta, seuravan retroilun kielestä jota käytän yhä ja joka erottaa minut kaupunkilaisen maalaisista:
Perunalomien jälkeen en ole asvaltilta loitonnut. Joka muuta väittää, ei näe metsää puilta.
Tutkijat jotka väittävät puheemmekin perustuvan maalaissanastoon ovat tieteen pahnanpohjimmaisia. He heiluvat kuin siat vatukossa. Heidät ottaa vielä ohrakyrsä.
On käsittämätöntä, että porsaanreikä maalaiskuvastosta puheessa on esille talikoitu. Semmoista vaaliva kielentutkija on pukki kaalimaan vartijana.
Sopii keikailla kukkona tunkiolla, mutta vielä me kaupunkilaiset näytämme mistä kana kusee.
Parhaan sadon kirjoittajakin korjaa vain kaupungissa. Jos häntä ängetään puun ja kuoren väliin, niin kyisen pellon kyntämistä on kirjoitustyö. Siinä ovat lukijallakin puurot ja vellit sekaisin ihan ruutukaava-alueella.
Ei liitoskuntaväkeäkään kannata silti lähteä sahaamaan silmään. Siinä jää rysän päältä kiinni.
Sen verran on oltu pappia kyydissä, että pussissani ovat maaseutu-kaupunki -kieliväännössä puhtaat jauhot. Ei elämä ole kaksilla rattailla ajamista. Vaikka siitä punaniskat vettä myllyynsä saisivatkin.
Totta kai heitä piisaa, jotka haluavat lyödä kaupunkilaisten puhetapaa kuin vierasta sikaa. Mutta ehei, me näytämme heille närhen näpöttimet. He saavat kulkea tyhjenevällä kyläraitilla jonossa kuin köyhän talon porsaat.
Kyllä hevosenleikkiä pitää ymmärtää, mutta tässä maalaiskielikysymyksessä yritetään lyödä kyllä koko kaupunkilainen edistystahto teuraaksi.
En minä sillä, että sukset olisivat ristissä maalaiskuvastoa käyttävien kanssa lopullisesti. Mutta ei vara venettä kaada. Äkkiä siinä on ojasta allikossa. Koko touhu on sotkuista kuin kalakontin pohja.
No, jos koko Suomea asuttavaksi kannattavilta onkin karannut pappatunturi käsistä, niin ei meidän kaupunkilaisten kannata päreitämme polttaa. Se on selvä pyy.
Mutta vapaata riistaa ei pidä suostua olemaan. Sammakoita voi kuka tahansa laskea suustaan, mutta jos kaupunkilainen moiseen lankeaa, nauravat sinä naurismaan aidatkin.
Maalaiskieliväitteidenkin sopii kohdaltani häipyä kuin suolistokaasu Saharaan.
Rauhaa äidinkielenpäivänä:
IMMU
Tykkää

Kommentti
Jaa
0
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu