Kieltoilmaisu

Elämä on monelle pelkkä kieltoviidakko. Korona on tuonut meille kieltoja, pakkoja joskin enimmäkseen suosituksia.

Onnellisessa aviossa mies oppii tuntemaan ulkonaliikkumiskiellon ja lähestymiskiellon. Ne ovat avion jatkuvuuden vankimpia takuita, sen jopa kaltaiseni nöyrä mies tajuaa.

Kun konfliktitilanne on ohi, voi näet taas jatkaa entisellään: kerta vielä kiellon päälle.

Kieltotauluilla on elämäämme raskautettu.

Itse ihmettelin lapsena puiston laidalla kylttiä Älä tallaa nurmikoita. Aprikoin kauan millainen eläin on nurmikoi.

Älä sylje lattialle on tunnetuin. Jos jotain länkkäreistä opin, rehtiä sankaruutta toki ihaillen, niin tämän sivistystason: saluunoissa oli sylkykuppi!

Sittemmin olen oleskellut, kieltotaulun vastaisesti, asiattomasti porraskäytävissä. Kerran syleilin neitoa rappusissa, muuan ikäneito koputti sateenvarjolla olalle osoittaen kieltitaulua. Minä siihen sävyisästi:

– Mutta kun itse asiaan pääsyä tässä valmitelenkin…

Kun murrosiässä sydän murtui, astelin junarataa pitkin sakon uhalla. Sittemmin tutustuin veturinkuljettajaan, joka kertoi yliajostaan, raskaasta, vuosia painajaisia aiheuttaneesta.

Pyhäkoulussa opetettiin kieltolaulua Älä jalka pieni astu mihin vain.

Naapurin isot jätkät opastivat sitten, että mikä on pikkujalka ja mikä on astumisen toinen merkitys.

Se tuhosi vuosiksi uskoni hengelliseen musiikkiin kunnes loppuelämän kilpilauluksi rakentui iki-ihana Maan korvessa kulkevi lapsen tie.

Ovatko 10 käskyä pelkkiä kieltoja?

Älä tapa on kunniassa minulla. Tärkeää on, että veri virtaa – vuodattamatta.

Älä himoitse lähimmäisesi puolisoa on ohje seksuaalisesti ylivilkkaille. On näet aina vaara, että liiaksi pelehdittyään rouvan kanssa saattaa joutua ottamaan, sittemmin ärjyksi vääpeliksi osoittautuvan, valkyyrian itselleen.

Kieltolaki piinasi menneitä sukupolvia ja vahvisti lausuman, että jos ilo ilman viinaa on teeskentelyä, on suru viinan puutteen vuoksi aitoa. Se johdatti monet pojat Tippavaaraan. Hyvä puoli oli, että korpirojutehdas aiheutti avohakkuukieltäytymisiä.

Jos oikein paljon tekee mieli jotain mikä on kiellettyä, on se silloin sallittua. Sitä mainitaan suvaitsevaisuudeksi, kunhan ei vahingoita ketään.

Yhtä kieltoa olen murrosiässä yrittänyt noudattaa. Äidin huomauttua kykyni laukaista heti mitä mieleeni tuli kun seuraan osui henkinen juntti, äiti opasti:

– Kielesi on niin terävä, että saatat loukata lähimmäisiä pahastikin, joten älä itketä ketään. Aja kielelläsi aamuisin vaikka partasi.

Olen siitä, tarpeellisesti, aika ajoin livennyt. Turha kieltää, ettei se olisi ollut nautintoa ilman katumusta.

IMMU

+1
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu