Kivusta ja kärystä eli Jumalainen näytelmä

Sarjassa kevyttä kesäkertausta on vuorossa Danten Divina Commedia, Jumalainen näytelmä.

Se ilmestyi suomeksi 1912 Eino Leinon käännöksenä.

Eräs pyhiinvaelluspaikkani Roomassa on talo Pyhän enkelien sillan päässä, vanhan linnoituksen Castel S. Antonion lähellä, Pyhän Sydämen kirkon naapurissa Tiberin varrella.

Seinässä on laatta, jossa lukee, italiaksi toki: ”Tässä talossa vuosina 1908-09 suuri suomalainen runoilija Eino Leino käänsi Divina Commediaa Rooman universaalisuuden innoittamalla rakkaudella.”

Laatan ripustutti Rooman senaatti ja kansa eli Rooman kaupunki 1971.

Helvetti, sen piirit, on Jumalaisen näytelmän päämäärä.

Nykyhaipakkaa seuratessa vilahtaa mielessä, että helvettiinkö tässä on hätä. Ilmiselvästi!

Helvetti oli alunperin poljettujen viimeinen toivo oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Ahneet ja kopeat joutuisivat helvettiin.

Mielipiirini Helvetissä on se, jossa tekoshurskaat ja teeskentelijät askeltavat kiveliöissä yllään ulkokullatut lyijyliivit.

Tähänkin olen tutustunut:

Valtaapitävät hoksasivat aikanaan mahdollisuutensa. Hornasta tehtiin uhkailun symboli: Jos et nöyrästi tottele niin käry käy:

Kristittyjen kiirastulessa kiristellään hampaita ikuisuuksiin. Muslimit juovat kiehuvaa vettä ja visvaa. Hinduja järsivät raivokkaat koirat. Buddhalaisten rotkolaaksossa alahelvetin 140 asteen pätsissä kärvistellään 80 000 vuotta. Juutalaisten helvetistä on vähiten tietoja. Kaipa kauppamiesten pannuhuonetta lämmitetään seteleillä…

Vielä ikivanha vitsi: Hitler pitkästyi Helvetissä ja pyysi Pääpirulta lupaa käväistä maan päällä. Kävi ja tuli nopeasti takaisin: Maailma on ihan sekaisin, juutalaiset sotivat ja saksalaiset tekevät kauppaa.

Jokaisella on tietysti oma yksityishelvettinsä.

Tosiasiassa mitään helvetti-paikkaa ei tietenkään ole. Helvetti on häiriintynyt mielentila toisia kohtaan.

IMMU

immu

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu