Kolmatta linjaa

Pientä tihkua Valkeisenlammen aamussa.
Tuumasin kuinka merkittävä luku kolme on ollut elämässäni.
Ensimmäisiä itse luettuja kirjoja oli Kolme iloista rosvoa.
Teatterielämykseni on ollut Tshehovin Kolme sisarta Juri Ljubimovin Taganka-teatterissa Moskovassa.
Jazziin opasti Oscar Peterson trion Hymni vapaudelle.
Uskonnossa askarrutti miksi Jeesus heräsi kuolleista juuri kolmantena päivänä.
Paljon puhutaan että parisuhteessa kolmas pyörä jouduttaa vauhtia. Eroon.
Juuri nyt meitä piinaa raaka hallitusohjelma. Sen kummina on kolmikko EK, Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari.
Lammen hietikolla touhusi kaksi pikkupoikaa.
Kuormurit pörräsivät, että sylki tuulilasin himmensi. Minä:
– Olette hommissa?
– Me ajetaan hiekkaa uuden kodin rakennukselle!
Minä:
– Olettekin oikeissa töissä. Kuinka vanhoja olette?
– Viisi.
– Taidatte olla kaksoset koska olette samankokoiset ja -näköiset.
Pojat riemastuneina päästessään oikaisemaan:
– Ei varmana olla kaksoset. Ollaan kolmoset. Ville on tuolla hakemassa rakennuspuita.
Alavan kirkon kohdalla minua alkoi hymyilyttää. Kotipihaan kääntyessä liki nauroin ääneen.
Kestohymyn havainnut nykyinen, joskin alkuperäinen, puolisoni, nuuhkaisi jokseenkin epäilevänä.
Selitin hymyn. Hän armahti!
Mutta minulle nuuhkaisu palautti mieleen nuoruuden, kun oli vähän otettu, hoilauksen:
”Kun kolmesti koputat mun arkkuni kanteen / nousen minä ryypylle…”
On sanottu että kolmas kerta toden sanoo. Olen aina lisännyt kaikessa vielä yhden kerran kiellon päälle. Pyhärauhaa:
IMMU
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu