Lätkätöissä
Askelsimme, olkaveljeni Ojarumpu ja minä, pikkupakkasessa Valkeisenlammella.
Urheilumiehiä kun olemme, haastoimme nykyjääkiekosta. Se on hektinen laji kuten muukin elämä: kaikki tapahtuu yltiönopeasti.
Pidämmekin enemmän jalkapallosta, joka on kuin baletin ja shakin yhdistelmä. Parhaimmillaan. Meille iäkkäillä onkin ollut harrastuksena kävelyfutis. (Siihen liittyy hupimuisto . En pitänyt juoksemisesta, niinpä otin esikuvaksi Kaitsu Pahlmanin. Hän käveli oikeaan paikkaan ja teki maalit!
Ojarumpu latasi lämärin.
– Nykyjääkiekossa on etenkin kaksi vastenmielistä piirrettä: järjetön rahamäärä ja tahallinen vahingoittaminen, siis päätaklaukset. Nyt ovat esillä niiden rinnakkais- ja seurausilmiöt raiskaukset. KalPan alaikäisiä junioreja on jäänyt kiinni juopottelusta pelimatkalla.
Minä peesasin:
– Muinoin pelattiin ilman kypärää, peli kun oli reilua peliä. Ikääntyvät, presidenttiä myöten, pelaavatkin iäkkäinä. pipolätkää. Voi kysyä miksi nk. kaukalopoliiseilla, tosilätkäjätkillä, on kypärät. Eihän heillä liene sen sisällä juurikaan varjeltavaa.
Ja äkkipikaisille suuttujille tiedoksi: pelasin nuorena ahkerasti lätkää, jokseenkin onnistuneesti rannelaukauksia viljelleenä.
Outolintu oli Kapasten veljeksistä lahjakkaimmaksi sanottu Matti. Hän jätti kiekon koska oli kiinnostuneempi lintubongauksesta. Heh!
Ensimmäinen epäluulo lajin hengestä: erään juniorikaverini äiti kirkui kaukalon laidalla kuola suupielistä roiskuen: ”Tapa ne! Tapa ne!
Poika oli kai kaukaloon pakotettu, harjoituksiin Audilla kuskattu. Hänellä olivat huippukalliit varusteet ja maila siksi, että sen avulla hän pysyi pystyssä.
Puolikavereistani muutama ylti jopa NHL-jäille vaikka heillä ei ollut vanhempia, joilla silmissä pyörivät NHL-dollarit.
Minut ”pelasti” lätkästä 13-vuotiaana saadut silmälasit. Ei siihen aikaan piilolinssejä ollut. Kalliitakin olivat…
Sittemmin olen luistellut ajatusteni heikoilla luonnonjäillä ja luonnonvaloina vaikkapa Wittgenstein, von Wright, Spinoza, de Montaigne…
En koskaan ehtinyt pelata tekojäällä. Enkä ole korvannut ajattelijoitani tekoälyllä.
Rauhaa silti lätkäjätkille vaikka etusorkat kaukalossa:
IMMU
En malta olla sotkematta hyvää juttuasi, kun mainitsit Wittgensteinin. Tractatus … eli Loogis-filosofinen tutkielma on paitsi hänen kuuluisa julkaisunsa, niin muistaakseni myös hänen väitöskirjansa, mikä 90-sivuisena lienee yksi maailman lyhyimmistä. Väitöstilaisuudessaan hän osaltaan aloitti: ”Vaikka te ette tästä mitään ymmärrä ..”
Väitöskirja hyväksyttiin. Kustoksena oli B. Russell.
Lähde: Hatara muisti
Ilmoita asiaton viesti