Liha ja rakkaus

Levollista aamua Valkeisenlammella. Vatsaa hyväili aamupala, espressoa, juustovoileipä kurkulla, viiliä.

Tuumasimme, olkaveljeni Ojarumpu ja minä, lihavuutta.

Josko se helpottaa kun hintoja nostetaan surutta. Taloustietelijä Mika Panzar arvioi, että hinnat eivät enää ikinä laske.

Jos vaikkapa sinpin maailmanmarkkinahinnat nousevat niin kauppias nostaa heti hintaa ja hoksatessaan ketsuppipurkit siinä vieresssä päättää nostaa samantien niidenkin hintoja, Panzar kirkastaa.

Panzar sanoo myös, etä suomlaiset ovat uhrimielisiä. Maksamma korkeamoi hintoja mistä vain, että tuemme niin Ukrainaa.

No, piruako se kenellekään kuuluu jos joku kaivaa hampaillaan hautansa. Kuvitellaan että pulskan sisällä on laiha luikero, joka reuhtoo päästäkseen päällyslihaksi.

On paljon kiilusilmäisiä painofanaattikkoja, jotka ovat kireitä myös sielultaan. Toisaalta tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat sinut farkkuihin ahdetun pekoninsa kanssa. Riittäähän heissä myös runsaasti tarttumapinta-alaa…

Ojarumpu vaikutti silti nyreältä.

Minä:

– Muistatkos tätä Joel Lehtosen säkeistystä: ”Perunaiset pienet höyryää, – kinkkua, ruuusunpunaista kuin / on rakkaus nuoren naisen. / Siansorkkaa, vasikkahyytelöä, / joka tutisee kuin sielu…”

Ojarumpu:

– Anna arpeutua. Mistä tiedät, että puolisoni lopetti lihan käytön?

Minä, muka vekkulisti:

– Puhutko pelkästään ruoasta?

Ojarumpu:

– Kuvottava on kykysi reagoida rivosti toisen alakuloon. Pöydässä on vihanneksia, juureksia, salaatteja….

Minä, malttamatta:

– Ihmettelinkin kenen naisääni huuteli teiltä päin: Syömään ennen kuin ruokasi kuihtuu! Mitenkä arvelet pärjääväsi raskaissa haravointitöissä nyt kun kiinteistönomistajien lehti kohta ilmestyy suurpainoksensa.

Ojarumpu:

– Ajattelen lempieläimiä kuten hevosta tai norsua. Väkevävoimaisia ovat pelkillä heinillä.

Totesin asian niin olevan ja jatkoimme, kädet selän takana askellusta Anatole Francen Kuningatar Hanhenjalan ravintolassa nauttiman ateriakritiikin hengessä: Vaikka viini oli hapanta ja ruokakeskinkertaista, ambrosia ja nektari virtasivat huulillamme…

Ruokarauhaa:

IMMU