Likinuori

Meillä on kiihkoiltu nuorison uusavuttomuudesta (kuinka kananmuna keitetään?) ja uusbrutalismista (inhottavat mopot). Nyt on edetty uuskonservatismiin. Taantumukseen. Osa nuoristakin on huijattu matkimaan rikkaita. Siitä sopii edetä pätkätöihin, kortistoon, syrjäytyä.

Markkinatalouden kerrotaan edustavan erilaisuutta, vapautta, yksilöllisyyttä.

Ja katso! Kaikilla ovat samanlaiset merkkikuteet, älykännykät, unelma: rahaa.

Yhteistä on myös piittaamattomuus, halveksunta ja kopeus syrjäytettyjä kohtaan.

Nuorisokin elää massayksilöllisyyden epäintelligenttiä aikaa.

Minä elin nuoruutta 60-luvun puolivälistä 70-luvun lopulle. Meitä mustattiin koska ajattelimme toisin kuin valta. Nyt mustataan jos joku ei ajattele samoin kuin eliitti.

Meillä oli rokki, teiniliitto ja vallankumousliikkeet. Oli suuria suruja: Prahan miehitys ja Allenden Chilen nöyryyttäminen.

Mitä ystävilleni tapahtui? Kolmissakymmenissä he vaihtoivat farkkunsa pukuun ja solmioon, pöksylähetystaistolaisuutensa keskiluokkaisuuteen, alkoivat narista veroista ja mollata nuorisoa.

Minulle sentään jäi kaulukseen loppuiäksi Sadankomitean rauhanmerkki.

Yhä enenevästi on nousukkaita, jotka pitävät itseään erikoisälykkäinä. No, on varmaan sosiaalista älykkyyttä oppia kiipimään ryömimisasennossa.

On silti selvitetty, että aitoerikoiset ovat älykkäämpiä ja pitkäikäisempiä kuin massayksilölliset.

Joutuukin pohtimaan mistä kuteesta oma niukkaliekkinen elämä koostui.

Päivä alkaa parilla rivillä Kristuksen historiasta tai Kapinfilosofiasta. Jompikumpi määrää päivän sävyn.

Oli myös kaksi Italian piunaviiniä, Nero ja Tollo, joista jompikumpi ratkaisi päivän etenemisen. Sitten Tollon tuonti maahan lopetettiin, joten jäljelle jäi vain, no, olkoon…

Nuorena muuan neito kysyi mitä on mielestäni onni. Minulta irtosi: Onni on hyvä hiljaisuus, jonka aateloi iloisin suru hakkaamalla elämän kurkihirttä.

Entä lempituoksu? Henkäys keltamataran, jota Neitsyt Marian sänkyheinäksi kutsutaan.

Olen siis arkisen harmaa mutta yhä porvariston hillitty harmi. Sillä on saanut karkotetuksi pöhöegoiset loitolle. Kutsun saavutettua etua, kylmää rinkiä, passeliksi hinnaksi itsenäisyydestä.

Jos Sinua vähätellään, kiusataan, panetellaan, muistaa, että vain niitä puita ravistellaan, joissa on hedelmiä.

IMMU

immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu