Massatyttö?

Sanna Marin on sitten loppuikänsä kaupan kassatyttönen. (kunnon raskas ammatti, minäkin käyn patistelemassa Ykkösrastin kassalla ajoittain olevaa Inkaa aloittamaan jo valtiotieteiden opiskelun.)
Sanna ei ikinä ole korostanut olevansa hallintotieteiden maisteri, jonka pro gradu sai arvosanan kiitettävä.
Panepa rinnalle gradunsa kopioineet ja valehum.kandit.
Media ei tuo Sannan tai Li Anderssonin (valt.kand), CV:tä julki.
Ehkä he eivät haluakaan. Se kuuluu heillä maailmannäkemykseen.
Joskohan toimittajia nolostuttaa monilahjattomuutensa?
Useimmat ihmiset vertaavat itseään alapuolellaan oleviin, ei itseään, suvainnette sanoa, parempiin.
He joutuisivat silloin alati keskusteluissa nolostumaan.
Paitsi tietenkin ilmapiiriä tuhoavat pöhöegoiset narsistit ja patologisesti valehtelevat psykopaatit. Heillä on asioissa kaksi puolta: minun ja väärä.
Olin työyhteisössä jossa koulutus oli aina ali-arvostettua. Paras meriitti oli kritiikitön urheiluhulluus mitä merkittävimpiin tehtäviin. Urheilijapoika auttoi hanakasti ystäväänsä. Niin näyttää olevan yhä.
He olivat kuin susilauma jahdissa .
Muuan päätoimittaja julisti, että koulutetut voivat olla lukeneistoa mutta varsinainen älymystö on toisaalla kuin yliopistoissa.
Metsän reunassa kai puolihöhlästi hohottaen irvistelemässä kaikelle, ”pyhällekin”, jota eivät lukemattomuuttaan ymmärrä, tuumasin. Harmi etten ääneen.
Hän oli jättänyt lukion kesken jätänyt.
Lieneekö taso kummempi nyt. Toimittajien koulutustaso on noussut mutta samanaikaisesti sivistystaso entisestään laskenut?
IMMU