Palveluriski

Vanhempi väestönosa ehkä muistaa, että ennen käytettiin semmoisia sanoja kuten kiitos, ole hyvä, hyvää päivää, näkemiin, suvaitsetteko.

Nykyisin heläytetään vaivattomasti terve, heippa, moikka, mitäs sulle.

Sehän on mainiota. Silti natistaan ettei nykyisin saa hyvää palvelua.

Parasta palvelua ja kohteliasta kielenkäyttöä tapaa kyllä vaikkapa Ykkösrastissa ja Veljmiehessä.

Kalahallin Heikin Kala osaa päivittää kalenterinsa, koska käyn siellä aina lauantaisin.

Pari tapausta hyvästä palvelusta on jäänyt mieleen. Kun vielä söin ravintolassa, niin hakeuduin samoihin paikkoihin.

Yhdessä isossa kuopiolaispaikassa istui loosissa kolme ikääntyväää naista. Tämä on myönteisesti sanottu. Herttaisia he olivat, sen näki kyllä. Ja kuuli.

Kun he olivat aterioineet, niin yksi heistä kutsui tarjoilijan ja sanoi, että lopuksi otamme munkkikahvit.

Tarjoilija otti kaksi taka-askelta ja valitteli, että munkkeja ei ole valitettavasti ole, mutta on uunituoreita kampaviinereitä. Sirkeäsilmäinen mummeli virnisti ja tarkensi, että he haluat kahvit ja munkkiliköörit.

Tarjoilija riemastui niin, että talo tarjosi.

Toinen tapaus sattui Pariisissa Chez Clement-bistrossa. Aioin syödä mutta istuskelin ensi alkuun nuuhkimassa tunnelmaa, asiakkaita oli tuvan täysi.

Hovimestari, tyylikäs naisammattilainen, tuli luokseni ja sanoi, että talo voi tarjota odottaessa aperitiivin.

Minä siihen, pilke silmässä, että ei käy, olen kerran juonut viinaa ja se riitti.

Sitten hän esitteli, että heillä on mahtava sikarikokoelma. Josko haluaisin maistaa?

Minä taas siihen, että kerran olen sikaria imaissut ja siihen se jäi.

Hovi katseli vähän oudoksuen, jolloin minä sanoin, että odotan lounasseuraksi tytärtäni ja jatkoin: Ymmärtänette, että hän on ainoa lapsi.

Hovimestari sai niin remakan naurukohtauksen, että jos hän olisi ollut raskaana, hän olisi takuulla synnyttänyt siinä keskellä salia.

Kun seuraavana vuonna kävin paikassa uudelleen, hovi sanoi minut muistavansa. Ei kuitenkaan kysellyt lapsilykystä.

Kiitin häntä palvelusta ja huumorintajusta.

Kiitos? Sana joka vanhenee ja unohtuu kaikkein nopeimmin.

Ruokarauhaa:

IMMU

immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu