Piskien hallinta
Juutuin katsomaan tv-ohjelmaa Koiralle koti. Tietysti vain koirien ja lasten ilon vuoksi.
On siinä, kuten pilkkaajani väittävät, syynää nuori kaunis blondi…
Se palautti mieleen erään koirasattumuksen:
Kun tytär Timjami oli pikkuinen vielä, mutta silti tai siksi, järkevä ja asiallinen, päätimme kahdestaan hankkia meille koiran.
Soittelin kenneleihin ja vakuutin ettei sitä lapselle leluksl aiota.
Hauvalla tulee olemaan jämäkkä auktoriteetti ja alista… no, kouluttaja.
Tehtiin lähtöä kenneliin ja raportoin asiasta kuuliaisesti nykyiselle, joskin alkuperäiselle, vaimolle. Hän siihen:
– Vai että koira kiinteistöön. Mitenkäs sen hajun kanssa?
Minä onneton en älynnyt pitää ylinokkelaa suutani:
– Eiköhän se pian totu…
Ei tullut talouteen söpöä lemmikkiä.
Mikäkö opetus tästä minulle?
Vaimo on onnistunut liki kaikessa muussa paitsi aviopuolison valinnassa…
Kun äänestimme koirasta hävisimme perinteisin numeroin: kaksi puolesta, yksi vastaan
Haukkurauhaa:
IMMU
Minä vastustin koiran hankkimista kiireisiimme ja koiran yksinäisyyteen vedoten. Kaksi edellistä koiraa ja yksi kissa oli vuoden parin sisällä kuopattu.
Hävisin 4-1 ja meille tuli samalla viikolla kaksi koiraa ja yksi kissa, yhden kissan kaveriksi.
Ilmoita asiaton viesti