Puppi nurin

Sanotaan että nostalgia on hometta. Se ei kuorruta muistoa Kuopion Henry’s Pubista.

Sn muistaa valtakunnallinen älymystö ja rokin suurimmat bändit.

Meille jo ikääntyville – ei koskaan henkisesti vanhentuville – Henkka lakkasi tosiasassa olemasta Kauppakadun katutasossa 1989 kun se siirrettiin kellariloukkoon. Henki meni, siltäkin.

Muistamme Heikki Pesosen, joka perusti 1970 Suomen toiseksi pubiksi. Helsingin Richard’ Pub oli ensimmäinen.

Henkka oli Kuopion älyllisestikin monikerroksinen paikka. Lukuisat keskustelut, ideat sikisivät siellä salin takaosan pöydissä. Siellä ei hakeuduttu umpikänniin koska alati piti olla valppaana. Seura oli nohevaa kulttuuri- ja yhteiskuntatietoista, no, jos suvaitsette muotoilla, henkistä eliittiä.

Henkilökunta, vaikka Marja-Leena, Anna-Maija ja ovimiehet Arska, Ossi ja Ipi tulivat niin tutuiksi, että kadullakin heidät tavatessa piti pysähtyä vaihtamaan muutama sana.

Mullikan kehnossa sivun jutussa Henkka oli pelkkä rokkiluola, se joka teki meidät ”kodittomiksi”.

Rauhaa kaikille taannoin oikeaan Henkkaan törmänneet:

IMMU