Pyhä kaksinaisuus: fasismi ja rasismi

Aluksi huulen viemää: Hitler pyysi tulikuumassa alakerrassa pääpomolta päästä maan päälle tarkistamaan nykyelämää.

Pirulta irtosi lupa. Hitler palasi salamana:

– Maailma on sekaisin. Saksalaiset tekevät kauppaa ja juutalaiset sotivat!

Hesarissa tänään oiva juttu: Millaista on antisemitismi Suomessa.

Siitä löytyy muuan tärkeä piirre. Juuret ovat äärioikeistolaisessa 30-luvun natsismin ihailussa.

Olen aina ollut viehtynyt juutalaiskirjailijoista: I.S. Singer, I. Babel, J. Brodsky, B. Pasternak, S. Bellow ja keitä heitä onkaan.

Heidän kirjansa eivät koskaan ole ”lahkeesta ravistettuja” vaan älyllishaasteita. Vaikeitakin!

Koskettava on ollut unkarilaisen Imre Kertezin (Nobel 2012) Kohtalottomuus. Se kertoo Auschwitzista. Kirjailija ei niinkään korosta menneisyyttä vaan tulevaisuutta.

Auschwitzhan edusti äärimmillään niitä hyveinä pidettyjä malleja, joihin meitä nyt ohjataan: kuri, tottelevaisuus, tehokkuuden ihannointi, täytin vain käskyn-puolustelu väärinteolle.

Kohtalottomuus ilmestyi 1975 ja vaiettiin Unkarissa liki kuoliaaksi. Kohtalo taisi ennakoida nykymenoa siellä.

Kirja kertoo kuinka 15-vuotias Imre joutui kavereineen keskitysleirille. Pojille uskoteltiin, että he pääsevät töihin nahkatehtaaseen, savupiipuista tupruava haju erehdytti.

Kirjassa ei esitellä henkeäsalpaavia kauheuksia. Nykyväellehän holokausti on vain elokuvaa, fiktiota.

Siksi kirja on parempi näköala ihmisyyden puutteisiin kuin kauheuksien vyörytykset. Se on paljastus maailmamme todellisesta olemuksesta.

Se ei ole vain vain juutalaiskertomus vaan ”meidän tarinamme mahdollinen ja peruuttamaton loppuu”.

Jos loppuironia suvaitaan niin nykynatsit ovat myös kohteliaita ja koulutettuja. Heidän Auschwitzissaan ei puhuta vangeista vaan asiakkaista.

Minun paras ja kaunein juutalaismuistoni on Siperian junasta. Eräässä vaunuosastossa istuivat äiti ja hänen 12-vuotias todella kaunis tyttärensä.

He olivat palaamassa Moskovasta aivoleikkauksesta, tyttärellä oli havaittu aivokasvain.

He palasivat kotiin Birobidzaniin. Se on Kauko-idässä Amurin sivujoen rannalla sijaitseva Juutalaisten autonomisen alueen pääkaupunki.

Stalin pakotti sinne reservaattiin juutalaiset.

Puhuimme pitkään useamman kerran. Sillä junamatkalla kyllä aika riittää!

Tyttö oli ikäisekseen valloittavan kypsä ymmärtämään. Äiti yritti kertoa tyttären koulumenestyksestä mutta tämä hyssytteli. Älykkyyden merkki!

Poistuessan junassa he halasivat. Heidän tuoksunsa jäi lähtemättömästi iholleni.

Rauhaa maailman lapsille ja jäähyväiset aseille:

IMMU