Raikkaan suvaitsevaisuuden reissut

Missäkö on oltu? Reissussa mutta koronan takia sellaisessa, jossa on käytössä tutut omat tyyny ja kotivessan edut.

Luin taas Voltairen Candidea, juuti tähän tautiseen ja väkivaltaiseen aikaamme sopivaa kirjaa.

En ole samaa mieltä kanssasi, mutta puolustan kuolemaani asti sinun oikeuttasi sanoa mitä ajattelet.

Se on François Marie Arouetin (1694-1778) eli Voltairen kenties tunnetuin lause.

Mitä kaikkea hän olikaan: runoilija, näytelmäkirjailija, esseisti, historioitsija, filosofi, romaani- ja novellikirjailija ja vapaan liberalismin apostoli.

Kun hän kuoli, niin Katariina II halusi ostaa hänen luunsa Venäjälle. Ranskalaiset eivät myyneet vaan hautasivat hänet, lopulta, Pantheoniin muiden suurmiesten rinnalle. Elävänä he olisivat aikanaan myyneet hänet frangista.

Voltaire ei ollut ateisti mutta alati kahnauksissa kirkon kanssa, koska hän oli uskonnollisen suvaitsevaisuuden puolella ja kaikenlaista sortoa vastaan.

Pienoisromaani Candide (135 s.) on jäänyt Voltairen nykyaikana luetuimmaksi teokseksi. Eikä suotta. Se on hengästyttävää luettavaa, seikkailu- ja matkakirja, humoristisen filosofinen teos. Raikkaasti ilkeäkin.

Candide on vilpitön nuorukainen, joka potkaistaan ulos kasvatuskartanostaan otettuaan vapauksia Kunigunde-nedon kanssa.

Sitten seuraavat huimat reissuvuodet sotineen. Candide seuralaisineen singahtelee, purjelaivojen aikaan, kuin suihkukoneella maasta toiseen ja mantereelta toiselle.

Matka käy Amsterdamin ja Lissabonin maanjäristyksen kautta Argentiinan ja Paraguyain myötä Eldoradoon. Ollaan kaleeriorjana Turkissa ja palaillaan Surinamin kautta Bordeauxiin ja Pariisiin ja sieltä Englannin kautta Venetsiaan ja Konstantinopoliin.

Matkoillaan Candide tapaa filosofian opettajansa, tapetuksi luullun Panglossin, hengissä. Runsaasti tapahtuu kirjan myötä muitakin ihmeheräämisiä ja -parantumisia aina rutosta ja kupasta lähtien.

Kai Laitinen on todennut, että Candide on yhtä mahdoton kuin ooppera. Minkäänlaisesta uskottavuudesta sanan realistisessa mielessä ei ole puhettakaan.

Keskeisiä ovat filosofit Pangloss, joka julistaa leibzinilaisesti kuinka tämä maailma on kaikista maailmoista paras ja Martin, joka näkee kaikissa asioissa varjopuolet.

Ja ennen kaikkea ikirakkaus Kuningude ja hänen uskomaton vanha palvelijattarensa, jolla on ratsun selässä ongelmia: janitsaarit kun söivät hänen toisen pyllykannikkansa.

Laitinen sanoo, että sijoittamalla staattiset, jähmeät tai naiivit henkilönsä dynaamiseen, hengästyttävän nopeasti muuttuvaan maailmaan Voltaire on rakentanut tehokkaan ristiriidan ihmisten katsomusten ja maailman todellisen luonteen välille.

Hän käyttäytyy latinalais-ranskalaisen nimensä mukaisesti. Candide = vilpitön, hyväuskoinen, puhdassydäminen, avosydäminen.

Suotta ei kirja lopu Candiden sanoihin: …mutta meidän tulee viljellä puutarhaamme.

Vielä lainaus Voltairen elämännäkemyksestä:

Mitä on suvaitsevaisuus? Se on ihmisyyden olennaisin ominaisuus. Me kaikki olemme täynnä heikkoutta ja erehdyksiä; antakaamme toisllemme anteeksi tyåeryytemme, se on luonnon ensimmäinen laki.

IMMU

immu

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu