Sanan majoilla

Runoilija Sirkka Turkka (2.2 1939 – 23.10. 2021) on kuollut.
Hän tuli minulle merkittäväksi kun tyttäreni Timjami kirjoitti hänestä gradun ja nyt väitöskirjan.
Vaikka mieli teki niin en haastatellut Sirkkaa lehteen. Luovutin hänet tyttärelle.Tuskin Mullikan nk. kulttuuritoimitusta koultuttamattomine reunamäkineen, tikkisineen, Turkka edes kiinnosti. Tiedosta puhumattakaan. Nytkin oli vain uutissivulla pikkuinen maininta…
Eikä etenkään sit’ ay-toimitsijaa jonka säälistä annoin kirjoittaa kritiikkejä. Tai siis ”kritiikkejä”.
Turkka sai Finlandian kirjasta Tule takaisin pikku Sheba 1986. (Sittenhän se muutettiin proosapalkinnoksi, mitättömäksi.)
Turkka sai myös Pro Finlandia- mitalin 1996, Eino Leino-palkinnon 2000.
Hän opiskeli hum.kandiksi mutta myös tallimestariksi Ypäjän hevosopistossa.
Hyvästi Sirkka. Josko tyttäremme väitöskirja on kunnianosoitus Sinulle sinne jonnekin
Näinkin säkeistit:
”Me kutsuimme häntä, / mutta hän ei kääntynyt enää. / Hän on matkalla lapsuutensa metsiin, / sinisen kukan ja kultaisen syksyn maahan, / Siellä laulavat toisenlaiset linnut
Rauhaa
IMMU
+2
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu