Oikeusvaltioperiaate ja EU:n suurin haaste

EU on historiansa suurimman haasteen edessä. Joudutaan varautumaan siihen vaihtoehtoon, että Italian valtio päätyy velkajärjestelyyn. Laina on valtava ja on kasvanut nopeasti. Se oli tammikuussa yli 2600 miljardia euroa. Talouden koko on niin mittava, että vastuuta ei voi siirtää  eurooppalaisille veronmaksajille. Italia on liian suuri elämään ulkopuolisen tuen varassa.

Velkajärjestely vaatii sopimuksen. Lakipohjan puute aiheuttaa jäsenmaissa epäsopua. Saksan valtionvarainministeriö sekä EU ovat tehneet valmisteluja usean vuoden ajan. ”Valkoista savua” ei ole näkynyt. Neuvottelun edistyminen on EU-yhteistyön elinehto.

”Bail in”- periaatteena on ohjata pankkikriisin tappioita ongelmapankkien riskirahoittajien eikä veronmaksajien suuntaan. 

Elpymispaketissa oleva puute ilmentää neuvottelun vaikeuden. Velkajärjestelymekanismi tarvitaan pakettiin mukaan. Tämä mahdollistaa sen, että kestämättömiä velkatasoja voidaan hallitusti järjestellä uudelleen. On tarpeen, että eurovaltioiden velkaongelmia ratkotaan saneerausmekanismin avulla eikä peitellä moraalikatoa aiheuttavalla rahoituksella. Laadukkaalla lakijärjestelmällä on ongelmia ennaltaehkäisevä merkitys.

Suomen kansanedustajat tekevät suuria päätöksiä tämän vuoden aikana.  Talouskriisin, maineen menetyksen ja Venäjällä pelottelun argumentit vetoavat tunteisiin mutta eivät ole asiallisia. Elvytysraha (nykyisessä muodossaan) ei tuo apua EU:n ongelmiin. Se hidastaa Italiaa ja muita kriisivaltioita tekemään tarvittavia päätöksiä verotukseen, oikeusjärjestelmään ja korruption kitkentään. Elpymisrahasto rikkoo useita EU:n perussopimuksen artikloja.

EU tarvitsee kehittyäkseen selkeitä, oikeudenmukaisia ja laillisia rakenteita. Euroopassa on pienen sisäpiirin aiheuttama vakava demokratia- ja laillisuusvaje. Eurobondit nousivat esille Eurooppa-neuvoston kokouksessa maaliskuussa. EU jatkaa epävarmuudessa, mikäli yhteinen velkaantuminen hyväksytään.

Pidemmällä aikavälillä perussopimusten kiertämisestä tulee haittaa vastuulliselle taloudenhoidolle. Perussopimukset Seut 125 ja 310 artiklat ovat toimivan EU-yhteistyön ytimessä. 

Seut 125 artiklan mukaan unioni ja jäsenvaltiot eivät ota vastuulleen toisten jäsenvaltioiden taloudellisia sitoumuksia. Artiklan tarkoituksena on varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat tervettä finanssipolitiikkaa. (”no bail out”)

Seut 310 artikla määrittää, että EU:n tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Unionin toimintaan liittyviä kuluja ei ole mahdollista rahoittaa velaksi.

EU:n kaikki toiminta perustuu jäsenmaiden vapaaehtoisesti ja demokraattisesti hyväksymiin perussopimuksiin (oikeusvaltioperiaate).

Oikeusvaltioperiaate edellyttää, että kriisitilanteissakin edetään EU:n perussopimusten mukaisesti.