Antti-Jussi Sipilä ja muuta oksettavaa

Jalkapallon käynnissä olevien MM-kisojen surkeinta antia ovat kisojen suomalaiset TV-studiot ja niiden toimittajat ja kommentaattorit. Ei todellista asiantuntemusta eikä pyrkimystäkään tasapuoliseen analyysiin, vaan ainoastaan omien ennakkoasenteiden esittelyä, pelaajien puolueellista käsittelyä sekä pelien ja tilanteiden jatkuvaa ylitulkintaa – kaikkea tätä yleensä kuorossa.

Selkein esimerkki siitä, kun toimittajalta täysin puuttuu jalkapallon sielun ymmärtäminen, on entinen kansallisen alemman keskitason koripalloilija ja vielä huonompi urheilutoimittaja Antti-Jussi Sipilä. Mies ei tunnu ymmärtävän mitään huippujalkapallosta eikä varsinkaan huippufutaajien pettymyksestä tappion hetkellä. Esimerkiksi Ronaldoa Portugalin Marokko-tappion hetkellä haukkuessaan Sipilä moitti pelaajan toimintaa oksettavaksi, jollainen kielenköyttö ei sovi asialliseen urheilukommentointiin eikä hyvään käyttäytymiseen yleensäkään. Ei myöskään omien antipatioiden markkinointi meille tavallisille televisiokatsojille.

Christiano Ronaldo ei ole enää yhtä hyvä jalkapalloilija kuin vielä joitakin vuosia sitten, mutta sellainen mollaaminen, jota TV:n jotkut urheilutoimittajat ja -asiantuntijat ovat harrastaneet, panee miettimään, mistä on kysymys. Monet ko. TV-esiintyjät ovat Sipilän tavoin entisiä toisen tai kolmannen luokan urheilijoita, jotka eivät ole koskaan päässeet lähellekään suomalaista, saati kansainvälistä, huippua. Ronaldo, joka on äänestetty maailman parhaaksi futaajaksi useita kertoja, edustaa heille juuri sitä, mitä he olisivat itse halunneet: menestystä. Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Toinen syy mollata Christiano Ronaldoa ja muita huippufutaajia on Lionel Messi – jota paremmaksi jalkapalloilijaksi Ronaldo on joskus äänestetty. Muutamia television toimittajia ja ”asiantuntijoita” kuunnellessa Ronaldo on tuolloin suorastaan varastanut tuon tittelin Messiltä. Lisäksi on tuntunut siltä, ettei Argentiinan joukkueessa muita pelaajia – saati hyviä pelaajia – olekaan, ja vaikka Messi tällä hetkellä maailman paras jalkapalloilija varmaan onkin, jotain kohtuutta häntä ihailevilta TV-hemmoilta voitaisiin edellyttää. Mutta ei; nämähän eivät muita Argentiinan pelaajia aina edes tunne, vaikka heidät ehkä tunnistavatkin.

Urheilutoimittajat ja -asiantuntijat ovat paljon vartijoina televisiossa. Etenkin nuoremmat katsojat voivat hyvinkin uskoa kaiken, mitä he sanovat, eivät ehkä huomaa heidän tavatonta asenteellisuuttaan eivätkä erota puppua faktoista. Kansainvälisen jalkapallon todellisia asiantuntijoita löytyy Suomesta varmaan paljonkin, mutta heitä ei studioihin kutsuta. Ja kun näin on, oksettavasta toiminnasta maailman parhaita urheiljoita haukkuvat keskinkertaisuudet saavat oksentaa olohuoneisiimme vuodesta toiseen.

Miksi jalkapallon tapauksessa ei tehdä kuten on tehty maastohiihdon kohdalla, jossa kommentaattoriksi televisioon  on etsitty kriittinen mutta tasapuolinen, lajia ymmärtävä mutta ei fakkiutunut, terävä muttei ilkeä ja analyyttinen muttei ylitulkitseva asiantuntija: Toni Roponen?