Olympiasoihdun varjossa
Lontoon filharmoniaorkesterin
ylikapellimestari Esa-Pekka Salonen (54 v) pääsi yhtenä kantamaan
Suomen osalta olympiasoihtua. Liekö se syy, että hän myös pääsi
tiistai-illan tv-uutisiin antamaan lausuntoa nykyisen
kulttuuriministerin korkeakulttuurimme edesottamuksista, vai onko
mahdollisesti taustalla korkeakulttuurin edustajien masinoima
vastahyökkäys kansankulttuurin saamaa hiljaista suosiota vastaan.
Mielenkiintoista oli se, että hän
nosti tapetille Arhinmäen tietyt vaimeat signaalit, joita tämä on
käyttänyt osoittaakseen tasapuolista arvostusta myös muita
vastuullaan olevia kulttuurin osa-alueita kohtaan. Koska Salonen saa
leipänsä 1800-luvun musiikin puolelta, niin on ymmärrettävää,
että hän kynsin hampain pitää kiinni leivänsyrjästään vaikkapa vain
surutta ministeriä mollaten.
Panin tyydytyksellä merkille, että
Salonen oli ottanut aidosti sanan korkeakulttuuri käyttöön. Näin hän
epäsuorasti tunnusti sen, että eliitille on olemassa parempaa eli
ylempää kulttuuria ja huonompaa eli kansankulttuuria. En tiedä,
oliko tämä hänen puoleltaan sodanjulistus perinnekulttuurejamme
kohtaan vai onko hän jotenkin jäänyt saamapuolelle näissä
kulttuuriasioissa.
Hyvä, että menestynyt miehemme maailmalta ottaa osaa täkäläiseen keskusteluun. Ei kahtiajaon tosin tarvitse olla mitenkään jyrkkä ja määritelmät muuttuvat. Beatles on nykyisin korkeakulttuuria siinä missä esimerkiksi Mozartkin. Nighthwish edustaa musiikillista laatua aivan kuten Bach jne.
Salonen muuten oli pettynyt myös Guggenheimin torppaamiseen. Ei ymmärtänyt täkäläistä jakoa kotimaiseen ja pelottavaan kansainväliseen taiteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
>> MH: ”Salonen muuten oli pettynyt myös Guggenheimin torppaamiseen. ..”
Hiukan tuo kaiversi minuakin Guggenheimin mainitseminen, mutta ohitin sen ymmärtämättömyyttäni. En nimittäin osannut edes arvata, tarkoittiko Salonen Guggenheimilla, että hän on (mielestään) laaja-alainen kulttuurin asiantuntija, yrittikö hän häivyttää turhaa särmikkyyttä klassisen musiikin ylivertaisuudesta (vrt. Gothonin lausunto) vai kiukutteliko hän sitä, etteivät kaikki kulttuurirahat mene klassiselle musiikille tai muulle korkeakulttuurille.
Minua ’avarsi’ aikoinaan kovasti HS:ssa 25.7.07 Ralf Gothonin juttu: ”Hän on toistuvasti tuonut haastatteluissa esiin näkemyksiään taidemusiikin ylivertaisuudesta ja populaarimusiikin turmiollisuudesta, esimerkiksi hän arvioi, että ’tunne-elämän kehittymättömintä ja raainta kerrostumaa’ edustaa heavyrock.”
Varmaan taidemusiikin harrastajat laajemminkin Salonen mukaan lukien ajattelevat tämänsuuntaisesti. En ole kenenkään taidemuusikon havainnut tätä yksniittistä ajatusta torpanneen.
Ilmoita asiaton viesti
Korkeakulttuurin tekijät saavat korkeampaa palkkaa kuin tavallisen kulttuurin. Heille merkitsee enemmän se kuinka arvovaltainen yleisön edustaja on, eikä se montako heitä on.
Näinkö se menee? – siltä vaikuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
>> VS: ”Heille merkitsee enemmän se kuinka arvovaltainen yleisön edustaja on, eikä se montako heitä on. ”
Me kansankulttuurin harrastajat ja olympiakisojen katsojat yhdymme väitteeseen, että ’miljoona perskärpästä ei voi olla väärässä, paska on hyvää’.
Ilmoita asiaton viesti
Se että Arhinmäki tekee pieniä markkeerauksia valinnoillaan on vitamiiniruiske koko kulttuurikentälle. Kuka haluaa urautuneita asetelmia ja haukottavia ”näin on aina tehty”-rituaaleja. Kulttuuri on muutosta.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on pieni maa, mutta pienen maan kulttuurikirjo on varsin suuri: saappaan heitosta Savonlinnan oopperajuhliin on varsin monta metriä.
En ole ollenkaan varma että lasketaanko saappaanheitto kulttuurin vai urheilun puolelle. Siksi haparoin ihan älysti, niinkuin ranskalainen vastaa älypuhelimeensa: ”älyy” (suomalasittain ranskalaishaloo lausutaan että älyy tai sinne päin).
Jos kukaan ei heti vastaa, niin onko se vastaajan syy?
Yhtä kaikki; ministeri Paavo Arhinmäki on Suomen kulttuuri- ja urheiluministeri, joten hän takuuvarmasti tietää paremmin että kummalle puolelle esimerkiksi saappaanheitto tai mitä kaikkea milloinkin muka kuuluu.
Oli hienoa, että Lontoon filharmoniaorkesterin ylikapellimestari Esa-Pekka Salosen käteen laitettiin tahtipuikon sijaan olympiasoihtu. Sen hän on mennen tullen ansainnut. Hän on sisäpaisti aikuinen mies ja saa puhua kulttuurista ihan mitä lystää. Salosta sitten jotkut joko peesaavat ja puhuvat yleviä tai asettuvat hankoineen heinänkorjuuasentoon. Itse kuuntelen musiikkia ihan miten vain maapallo pyöriikin.
Olipa asia miten päin tahansa, niin yleisö osallistuu kaikkeen kuulokorvalta käsin. Sitten yleisö osallistuu jaloin. Tulee tai menee – kuka minne tai milloinkin. Tästä on kirjoitettu jo aikoja siten kirja: Mitä milloinkin. Jo ennen kuin oli netti tai edes mitään oli olevinaan.
Perusongelman ratkaisu on hankala ja niin että en kyllä tiedä oikeaa vastausta ollenkaan:
1) tilaisuuksiin, joihin osallistuu vain kaniharva, niin niihin pitäisi osallistua kaikkien veronmaksajien. Silloinhan pitäisi olla kaikilla lystiä.
2) jos olisi varsin äveriäs, niin voisi sitten ostaa lipun – jossa lukisi että kultturiverot on maksettu tai jotain. Lipussa voisi olla myös repäisyjutska, jolla pääsisi mukaan paikalliseen karaokekisaan.
3) viimeinen oljenkorsi olisi, että ei olisi mukamas älyävinään mistään mitään.
4) VARAJUTSKA: jos joku kirjoittaa ja on herne nenässä, niin miltä se tuntuu? Aloitetaan ihan alusta! Yöllä herne nenässä turpoaa ja mitä sitäkin sitten seuraa!
Ilmoita asiaton viesti
Salonen on osa tunkkaista eliittiä, korkeakulttuuria on kaikki se mitä tuetaan valtion varoin ja jota harrastaa oikeasti pieni varkas porukka, sen lisäksi korkeakulttuurijengi rakennuttaa kulttuuritemppelinsä aina veronmaksajien rahoilla.
Lisäksi kulttuuri eliitti on tuottamatonta ja se elää valtion apurahoilla eli taas kuokitaan veronmaksajien kukkaroilla.
Ilmoita asiaton viesti
Höh.
Luin Metro-lehdestä että Helsingin Kalliossa on eniten näpistelty. Siellä asuststaa ikäloppuni tätini, joka häpeää minua suuresti. Olen näet hänen mielestään jo ikäloppu.
Onhan se toki vaivatonta elellä Metro-lehden peiton alla alla Hakaniemessä ja uskotella että on median katveessa. Sinnehän tulevat Hakaniemeen kaikki ilmaislehdet.
Se on kuitenkin jännää, että kun nousee rullaportaissa jotka kuljettavat ihmisiä ylös ja alas päin niin ne menevät sikinsokin.
Tänään pidin kiinni kukkarosta. Ostin sarjiksen kioskilta. Tartsan oli aika jännittävä. Olin kaarella jännityksestä.
Tämä ei kuitenkaan minulle toki kuulu – kun edes edes en osaa edes kirjoittaa kirjakielellä tai edes puhua mikkeliläistä murretta tai mitään.
Kalatiskillä kun käyn, niin tuoreeltaan kysyvät että saako olla jotain. Kahmalokaupalla kun muikkuja kitusiini tungeksin, niin kalakauppiaat alkavat paistaa päivää.
”Päivää”, sanon kalakauppialle ja kysyn kuulumiset.
Kalakauppias tokaisee, että hänen kuulumisensa eivät minulle kuulu.
Rupeaa harmittamaan, vaikka olen käsistäni kätevä.
Kalaa ei tule, mutta koukku jää sormeen.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä Esa-Pekan kanssa. En tiedä kuuluvani eliittiin, mutta
1997 Moskovassa Bolsoi Baletissa istui babuska lapsenlapsensa kanssa
katsomassa La Sylfide balettia. Sitä Esa-Pekka varmaan tarkoitti, että
venäläiset kommunistitkin ymmärsivät sinfonioiden ja baletin päälle.
Ilmeisesti myös oopperoiden. Ainakin näissä ovat jo Stalinin ajoista
venäläiset viihtyneet. Tosin Venäjällä suomalaiset joutuivat maksamaan
eliitin hintoja ja paikalliset pääsivät halvemmilla hinnoilla. Savonlinnan Oopperajuhlilla käy enemmän tavallista kansaa kuin eliittiä hinnoista huolimatta. Kävisin vieläkin, jos olisi varaa omaan autoon tai
vaihtoehtoisesti yösijaan. Hinnat ovat kuulemma kaksinkertaiset Savonlinnan Oopperajuhlien aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Näytti illan tv-lähetyksessä ministeri Arhinmäki oikovan Salosen näkemyksiä. Runsas vuosi sitten ilmoitettiin, ettei Franck jatka Suomen Kansallisoopperan ylikapellimestarina vuoden 2013 jälkeen. Jos Salosessa on riittävästi isänmaallisuutta, niin ainakin voisi pistää paperit vetämään tähän virkaan. Kyllä sitä kuuluisuutta on riittävästi hänen osalleen tullut, joten voisi ajatella kansan sivistämistä. Sitä varten kai fasiliteetit hänen koulutukseensa on annettu.
Toisessa kohtaa uutislähetystä oli pätkä Salminen Saimaalla kiertueesta. Kovasti nostan hattua Salmisen ponnisteluille populaarikulttuurin elvyttämiseksi. Kuvissa näkyi eräs karmea puoli lavatanssikulttuurin kohtalosta. Alle 60-vuotiasta ei kameran linssiin osunut. Radion ja tv:n musiikkitarjonta on tuhonnut kahden sukupolven tanssitaidon. Ennen ns. iskelmämusiikki oli samalla myös tanssimusiikkia, nyt sillä ei ole mitään tekemistä lavatanssin kanssa.
http://www.xn--hammaslkri-w5aab.net/kamin/kamin1_4…
Suomessa oli 60-luvulla yli 3000 tanssilavaa, nyt niitä on alle sata aktiivisesti toimivaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Koska Salonen saa leipänsä 1800-luvun musiikin puolelta,”
Höpöt. Hän on Suomen tunnetuimpia nykymusiikin johtajia ja myös tuottelias säveltäjä.
EP:n sävellyksiä:
Orkesteriteoksia
Alttosaksofonikonsertto: … auf den ersten Blick und ohne zu wissen… (1980)
Saksofonikonsertto: Ich habe zu reden, ich hebe die Hände (omistettu Pekka Savijoelle) (1980–1981)
Giro (1982)
Mimo II (1992) soolo-oboelle ja orkesterille
LA Variations (1996)
Gambit (1998)
Five Images After Sappho (1999) sopraanolle ja orkesterille
Mania (2000)
Foreign Bodies (2001)
Insomnia (2002)
Wing on Wing (2004) kahdelle soolosopraanolle ja orkesterille
Helix (2005)
Pianokonsertto (2007)
Viulukonsertto (2009) – Grawemeyer-palkinto 2011[4]
[muokkaa]Kamarimusiikkiteoksia
Goodbye (1979) viululle ja kitaralle
Prologue (1979) oboelle, viululle, sellolle ja lyömäsoittimille
Floof (1982) sopraanolle, klarinetille, lyömäsoittimille, pianolle/syntetisaattorille ja sellolle
Meeting (1982) klarinetille ja cembalolle
Mimo I (1982) puhallinkvintetille
Second Meeting (1992) oboelle ja pianolle
Memoria (2003) huilulle, oboelle, klarinetille, fagotille ja käyrätorvelle
Stockholm Diary (2004) jousille
[muokkaa]Sooloteoksia
Yta I (1982) alttohuilulle
Yta II (1985) pianolle
Yta IIb (1987) cembalolle
Yta III (1986) sellolle
Dichotomie (2000) pianolle
Concert étude (2000) käyrätorvelle
Lachen verlernt (2002) viululle
Invenzione and Chorale (2004) pianolle
Kolme preludia (2005) pianolle
(wiki)
Ilmoita asiaton viesti