Hiljaa yössä .. synti seurasi minua..
Tangon
synnillisyydestä on kirjoitettua tarinaa pitkälti yli sadan vuoden
ajalta, joten mitään uutta siihen on vaikea saada, mutta kertaus ja
uudet lähestymiskulmat ovat joskus paikallaan. Monen tutkijan
mielestä tango
oli seurausta sekoittumisesta.
Mutta se ei ole pelkästään siirtolaisuuden aikaansaama passiivinen
sivutuote, vaan aktiivinen väline, joka tarjosi selkeää apua
maahanamuuttajien sopeuttamiseen uuteen isänmaahansa ja säilytti
yhteiskuntarauhan. Buenos Airesin ja Montevideon
työläiskaupunginosissa 1800-luvun lopussa ensimmäiset tangot
kokosivat yhteen niin espanjalaiset, kreolit kuin neekerit ja tämä
tapahtui yleensä ilotalojen varsinaisen toiminnan ohessa.
Näistä
sosiaalisesti marginaalisista oloista tango aloitti vaelluksensa
valloittaen laajan yleisönsä. Tango ylitti keskiluokan rajat ja
vähitellen se valtasi korttelikahvilat ja niiden asiakkaat. Alueen
alkuperäiset nuoret aristokraatit
kävivät ahkeraan ilotalossa, missä he oppivat tanssimaan tangoa.
Ylemmän luokan edustajien
tangon omaksuminen toimi tavallaan lupakirjana muulle väestölle.
Historioitsijat
ovat yhtä mieltä siitä, että tangon alkujuuret ovat ilotaloissa
eli noissa demokratian pyhäköissä, missä kaikki miehet olivat
tasa-arvoisia seksin saannin suhteen. Siellä yhtyivät ajatukset,
odotukset, lasit, tanssi ja siellä hallitsi toveruus. Yhdessä
pilaillen siinä opeteltiin
ja opetettiin tangoa eivätkä miesten väliset lähemmät
suhteetkaan olleet harvinaisia.
Tangossa
etsitään onnea sekä suojaa epäonnea vastaan. ’Herra Hasardi’ on
aina läsnä ihmisen odotuksissa. Hyvään onneen liittyy lähes aina
taloudellinen aspekti ja huonoon onneen kurjuus. Nämä asiat olivat
aina siirtolaisten mielissä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sein%C3%A4joen_Tangom…
Jotenkin tuntuu siltä, että sosiaalisia innovaatioita eivät tee kuin hovit ja heikompi aines. Heikkouden asialle omistautuneet kristitytkin ovat vielä melko voimakkaita.
Minusta heikompaa ainesta ei pitäisi surmata, vaan yhteiskunta pitäisi olla sen verran vahva, että se kykenisi valtiokapitalistiseen taloudelliseen kasvuun heikommallakin väestöllä.
Tämä sisältää kehitysekonomisen näkökulman.
T. O. N.
Ilmoita asiaton viesti
> T. O. N. ”..kehitysekonomisen näkökulman .. ”
En tiedä, onko tässä yhteydessä virhe tuoda rinnalle nurmikon kasvattaminen. Jos haluaa hienon ja tuuhean nurmikon, pitää sitä muiden hoitotoimien ohessa toistuvasti leikata, jotta se kunnolla tuuheutuisi.
Aika vähän syntyy suurta ja pysyvää kulttuuria pelkillä ’stipendeillä’. Historian valossa on nähtävissä, että nälkä on monesti ollut hyvä kannustin kulttuuritekoihinkin.
Oma etu mielessään ihmisten virkistämisestä erilaisin ilosanomin ovat kilpailleet keskenään niin papit ja filosofit kuin viininmaistajat ja musikantit. Aseista päällimmäisinä ovat oman menetelmän totuudesta piittaamaton ylikorostus ja toisten mollaaminen. Toiset ovat onnistuneet kiitettävästi. Kuten eräs renessanssipaavi käsiään hieroskellen sanoi sisäpiirilleen: ”Tarina Jeesuksesta on tuonut kirkolle paljon rahaa.”
Ilmoita asiaton viesti
Neljä evankeliumia ovat hyvä tarina Jeesuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Keisari Augustuksen suosikki, historioitsija Titus Livius vuoden 26 eaa. tienoilla julkaisi hieman tarkoitushakuisen laajan historiateoksen Ab urbe condita roomalaisista. Jos vertaa UT:n kirjoituksia tähän eepokseen, niin ei voi olla panematta merkille monissa tarinoissa olevia yhtäläisyyksiä. Tuohon aikaan ei tunnettu tekijänoikeuksia ja asia lienee muutenkin jo vanhentunut.
(Katso Veijo Litzen: Tie Nikeaan, 2009)
Ilmoita asiaton viesti