Antisemitismin juurilla
Historioitsija Götz Aly on useissa
kirjoissaan käsitellyt saksalaisuutta sekä saksalaista vihamielistä
juutalaisvastaisuutta ja sen syntyä.
Hän tarjoaa näkemyksenään, että
1800-luvun alussa varsinaista puhdasta Saksan kansaa ei oikein ollut
kuin pienenä vähemmistönä Keski-Europassa. Alueen väestö
koostui monitahoisesta sekoituksesta ja ryhmistä, joita oli alueelle siirtynyt
vähän joka puolelta. Tuon ajan saksalaisilla ei ollut mitään
suurempia antipatioita juutalaista uskontoa kohtaan. Näihin aikoihin
sijoittuvat myös keisarillisen Venäjän pogromit eli juutalaisiin
kohdistuvat viralliset vainot, minkä seurauksena juutalaisia pakeni
suurin joukoin Preussiin ja sieltä he sitten vähitellen siirtyivät
muualle Saksan alueelle.
Näiden juutalaissiirtolaisten lapset
olivat ahkeraa ja sinnikästä joukkoa. He menestyivät hyvin
koulussa ja pääosin sitä kautta nousivat sosiaalisessa portaikossa
erittäin nopeasti hyvään asemaan yhteiskunnassa ohittaen
menestymisessään keskimääräisen kantaväestön ja saaden sitä
kautta paljon aihetta kateellisuuteen.
Lähes kaikki poliittiset suunnat
hyödyntävät ihmisten kateutta ja kansallista itsetuntoa. Ei siis
ihme, että Hitlerille oli tärkeää puhdas arjalainen rotu ja omien
kannattajien juutalaisia parempi menestys, minkä hän ajatteli
ratkaista lopullisesti sodan yhteydessä. Holokaustin taustalla oli
siten kansan laaja hiljainen hyväksyminen ja tarvittiin vain
tarmokkaita toteuttajia, jotka mahdollisesti näkivät juutalaisten
varallisuudet myös sopivina houkuttimina.
Onko siis syytettävä venäläisiä
siitä, että he aloittamalla juutalaisten pogromit kylvivät toisen
maailmansodan ja holokaustin siemenet otolliseen maaperään.
(Historia y vida N:o 536, 2012 s.96)
Kommentit (0)