Nuorisotanssit
Helsingin itäpuoli on jäänyt hiukan
vieraammaksi tällaiselle läntisen uuden moottoritien päässä
asuvalle. Tanssinetissä törmäsin outoon ilmoitukseen: ’Ilmaiset
levytanssit Viikin asukastalon Lavalla’. Oudoksi ilmoituksen teki se,
että lauantaina olisi jossakin päin Suomessa ilmaistanssit.
Tapainhäväistystä sanoisivat tanssin järjestäjät. Mutta sinne
tuli painuttua valkoisen Yariksen pyörät soikeina kotiristin
lukiessa karttaa.
Modernia asuntoaluetta kaiken
kaikkiaan, ei parkkipaikoista tietoakaan. Puolen kilometrin päästä
löytyi ihan laillinen paikka lumipenkalta. Työnsimme nokkamme
sisään Lavalle. Väki oli vielä harjoittelemassa sambaa ja kosteus
sekä lämpö oli kuin Riossa.
Se mikä pisti silmään oli tanssiväen
ikärakenne. Nuorta iloista porukkaa läpeensä. Hiukan meitä
vanhuksia hävetti, että olimmeko nyt oikeassa paikassa, mutta
eteisessä mukava nuori nainen otti hihasta kiinni ja osoitti
naulakon suuntaan.
Levyt alkoivat soimaan ja parketilla
oli melkein tungosta. Tällä iällä, jolloin ainoa kunnolla pelaava
aisti on itsetunto, sitä kuvittelee jo osaavansa tanssia, mutta
nuoret näyttivät kaapin paikan. Kaikki loistavia tanssijoita.
Sellaista menoa ei senioritansseissa näe. Osan meiningistä on
pantava hyvien tanssilevyjen soittajan kontolle. Tanssilajit
muuttuivat tasaisesti ja musiikki oli aidosti tanssittavaa.
Buffetin puolella oli tarjolla limsaa
ja karjalanpiirakoita. Jossakin vaiheessa poliisitkin ilmestyivät
paikalle, etsivät Yariksen kuskia. Minäkin menin naama valkoisena
lähemmäksi ja huokasin helpotuksesta, kun kuulin erään mustan
Yariksen estävän Lavan lähellä hälytysajoneuvojen mahdollisen
liikenteen. Kuski olisi päässyt huomautuksella, mutta häntä ei
löytynyt, joten meni laputukseen.
Pois lähtiessämme eräs viehättävä
daami kysäisi, että ajammeko sattumalta Arabianrannan kautta.
Tietysti päätin ’oikaista’ sitä kautta, olihan se varmaan matkan
varrella. Uteliaana sain selville, että hän on dekkarikirjailija,
valtiotieteen tohtori, salsan harrastaja ja paljon muuta. Voimapaja
kustantaa kuulemma hänen kirjansa, joista viimeisin ilmestyi
syyskuussa.
Pidän näitä lavatansseja sikäli
merkittävänä suorituksena, että järjestäjät olivat täysin
talkootyönä pistäneet jytkyt pystyyn. Tupa oli täynnä nuoria.
Alkoholipitoisia juomia ei ollut tarjolla eikä kasseissa. Jos
tällainen mania leviää koko maahan, kansanterveys kasvaa kohisten
ja maa on paljon raittiimpi kymmenen vuoden päästä. Toiminta ansaitsee täyden tuen.
Jaakko, jos lava oli Viikissä päin, niin varmaan tansseissa oli opiskelijoita paljon. Eikö Viikissä päin ole suuri opiskelijacampus. Opiskelijoille on paljon kerhotoimitaa (ainakin mun aikanani)ja tanssikerhoja paljon. Käyvät sitten testaamassa lähilavalla mitä ovat oppineet.
Jutustasi päätellen paljon.
Ilmoita asiaton viesti
>>#1: ..” opiskelijacampus” ..
Näin minäkin vähän ounastelin, mutta kysyttyäni asiaa, minulle sanottiin lähiympäristön olevan aivan tavallista yksityisomisteista asuinaluetta. En ollut kyseisessä uudessa kaupunginosassa ennen käynyt, joten siunailin vain uusia hienoja kerrostaloja. Uusilla asuinalueilla on yleensä nuorempi asukaskanta ja alueella opiskelleet helposti jäävät nujuamaan entisille sijoilleen tuttuun ympäristöön.
(JWW:”..On tohtoreita, maistereita, melkein jokainen..”)
Ilmoita asiaton viesti