Kiitostanssi
Vihdoinkin kirkko on ottanut oikean
suunnan. Uutisissa oli pieni pala tanssiryhmästä, joka esittää
tanssia kirkoissa ja muissa kristillisissä tilaisuuksissa.
Itse olen nähnyt tätä livenä
rapakon takana, kun Suomi -viikolla lohjalainen kansantanssiryhmä
esiintyi paikallisessa kirkossa.
Yritän muistaa tästä lähtien jokaisessa
iltarukouksessani viestittää ylöspäin, että hillitty
tango voisi olla kova sana kolehdinkeruun aikana. Panisi aatokset
laukkaamaan ilosanoman eli evankeliumin tahtiin.
Hyvä kehitys minustakin.
Ilmoita asiaton viesti
Minä kunnioitan kuitenkin Kirkkoa pyhänä paikkana, ja pitäisin sen sellaisena ettei siellä nyt kuitenkaan alettaisi tanssi-iltamia viettämään ehtoollisviinin voimalla. Siihen tarkoitukseen on omat paikkansa. Jaakko on osittain kyllä oikeassa siinä, että kirkko ei pitäisi olla paikka johon ihmiset menevät surkuttelemaan ja itkemään surkeaa kohtaloaan. Raamatussa ei missään kohtaa kehoteta ihmistä tietentahtoen kokoontumaan sen takia että kaikki maailman murheet kirkossa
otetaan omalle kontolle itkun ja porun kanssa. Iloa päinvastoin sieltä ihmiset ovat hakemassa. Kirkko on kyllä viimeaikoina pyrkinyt eroon siitä keskiaikaisesta tyylistä, jossa ihmisiä suorastaan uhkailtiin saatanalla
jos seurakunta ei ollut kuuliainen tiettyjä seurakunnan yliherroja kohtaan. Onneksi ne ajat ovat ohi.
Ilmoita asiaton viesti
Laulu ja tanssi saattavat olla puhetta varhaisempia ilmaisumuotoja, joten tuntuu oudolta, että juuri tanssissa nähdään pelkästään epäpyhää ainesta.
Keskiajalla huippuunsa viritetty oleskeluyhteiskunta, joita kirkko munkki- ja nunnalaitosjärjestelmineen räikeimmillään edusti, ei tanssia suosinut. Oma käsitykseni on, että ylensyöneet ikääntyneet munkkiporsaat eivät tanssiin taipuneet, joten nuivaa suhtautumista siihen piti puolustella synnillisyydellä. Hyvän syyn antoi raamattu, kun Johannes Kastaja tarinan mukaan menetti päänsä yksintanssiesityksen palkintopokaaliksi.
Tuo pyhyysasia on koko paljon sidoksissa ajan henkeen. Jos nuo beduiinipäällikön viittaan pukeutuneet alttarilta väittävät tanssia epäpyhäksi, niin joku sen uskoo todeksi. Meillä on uskonvapaus ainakin jollakin tasolla, vaikka toiset kai ovat vapaampia kuin toiset. Neuvostoliitossa tulkin mukaan uskonnonvapaus oli myös sitä, että sai tehdä uskonnonvastaista propagandaa, meillä se on herkästi uskonnonloukkausjuttu.
En oikein voi välttyä siltäkään ajatukselta, että meillä on ensimmäisen ja toisen luokan kristittyjä, joiden viime mainittujen ääni ei kauas kanna ja jotka helposti sen vuoksi äänestävät jaloillaan. Ensimmäisen luokan porukka kun tahtoo määrätä ylikorostetusti, mitä oikea kristillisyys on.
Toisaalta Ciceron suuhun on pantu sanat: Kukaan ei tanssi selvänä, ellei ole ihan pöhkö. (Nemo saltat sobrius,nisi forte insanit.)
Ilmoita asiaton viesti
#2 Ehkä kuvasi tanssista on hieman rajoittunut. Tanssia on monenlaista eikä iltamakulttuuri edusta kuin viipakeenohutta siivua kaikesta mitä tanssiin liittyy.
Esim Bachin musiikki perustuu täysin erilaisiin askeluksiin ja niitä varten tehtyyn musiikkiin.
Ilmoita asiaton viesti
>#4 SL: ”Tanssia on monenlaista eikä iltamakulttuuri edusta kuin viipakeenohutta siivua..”
Olet varmaan oikeammassa kuin minä, mutta jäkätän silti. – Kansantansseista löytyy käytännössä kaikki ne askeleet, joita koreografit soveltavat omina ideoinaan ’parempaankin’ musiikkiin. Tanssi on matkimista eikä askeleelle tai edes askelryhmille oikein pysty immateriaalioikeuksia vaatimaan patentti- ja rekisterihallitukselta oli kyse sitten minkälaisesta kopteroinnista tai tuulimyllykännistä tahansa.
Esimerkiksi argentiinalaista tangoa voi tanssia mihin tahansa musiikkiin. Ne jotka asian todella osaavat ja ne jotka kuvittelevat osaavansa, voivat ottaa mitä askelia lystäävät.
Olen soveltanut tanssiin entisen esimieheni käskyä koskien käyttäytymistä korkeiden työvierailujen yhteydessä. Pukeutuminen: mahdollisimman tumma puku ja mahdollisimman valkoinen paita. Syöminen: ne jotka eivät tiedä miten syödään, olkoot syömättä, ja ne jotka tietävät miten syödään, syökööt miten tahtovat. Eli kun tansseissa ei näytä ettei osaa, voi tanssia miten tykkää ja hyvältä tuntuu.
Muutamia tangotyylejä malliksi
Ilmoita asiaton viesti
Mä en missään nimessä halua jakaa musiikkeja ja tanssitapoja parempiin tai huonompiin. Mun kommentti yritti vaan valaista tanssin keskeistä asemaa musiikissa, myös sakraalisessa.
Bachía tulkitaan nykyään ikävä kyllä niin että tanssillisuus ei kuulu mutta sano minun sanoneen että pian leviää Suomeenkin ”tanssisensitiivinen” musiikkimaku ja syrjäyttää uusklassisuuden dominanssin.
Mä olen itse aloitteleva tanssiharrastaja enkä vielä ole päässyt tangoasteelle mutta jos ikää ja terveyttä piisaa niin sinne tähtään!
Ainoa tanssi/musiikki joka yliannostuksen/ylitarjonnan takia ei kiinnosta eikä sykähdytä on hevipoppi.
Ilmoita asiaton viesti
>#6 SL
Melodian jättiläinen – Bach
’Parempi’ ja ’huonompi’ musiikki on minun huono tapani rääviä suutani. Älä pahastu, syntipukki on tällä puolella. Kun nykyinen ’iltamamusiikki’ tahtoo olla pelkkää rytmiä, niin oikein säikähtää, kun kuulee jotain melodista ikivihreää.
Johann Sebastian Bach loi hyvin monimutkaisia, mutta silti kauniita melodioita, jotka kehittyivät kappaleissa samanaikaisesti useamman melodian ryhmissä. Hän oli melodian jättiläinen. Em. tutkimusryhmä soitti Bachia koehenkilöille ja osoittautui, että melodian saavuttaessa huippukohtansa kuuntelijoiden aivojen nucleo accumbens -tumakkeen mielihyvän välittäjäaineen, dopamiinin, taso kasvoi noin 6 %:lla (kokaiinin käyttäjillä tämä luku voi olla 12%).
Tämän hermosoluihin eli neuroneihin vaikuttavien saksalaisen musiikin kaikkein viehättävimmät kohdat tulevat esiin juuri melodioiden kohdalla, jotka toistuvat useita kertoja, mutta joita jollakin tavalla ei viedä loppuun asti. Saadaan aikaan eräässä mielessä onnellisen ahdistuksen ja epävarmuuden tila. Herkkujen syömisessä on vähän samoja piirteitä. Ylensyönti aiheuttaa kyllästymisen, mutta tämän kyllästymisen unohtaa nopeasti ja jonkin ajan kuluttua herkut taas maistuvat. Pitkäaikaista nautintoa aivoissa tuottavat musiikin melodia ja sen monimutkaiset ja osin piiloon jäävät rakenteet.
Musiikin melodia ja monimutkaisuus pistää siis aivomme työskentelemään ja siten ne kiihottuvat. Tässä tullaan ihmisen kehitykseen liittyvään musiikin vaikutuksen eriskummallisuuteen, nimittäin musiikki vaikuttaa ihmismielessä samanaikaisesti sekä tajunnan sisältöön (kognitiivisesti aivokuoressa) että tunteeseen (nucleo accumbens -tumakkeessa). Pelkän laulun kuuntelun kohdalla näin ei tapahdu juuri ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
No tuohan oli jo erillisen blogin painoista tavaraa!
Minä haluaisin kirjoittaa rytmistä ja tanssista blogin mutta tiedot ovat hataria vaikka into on suurta.
Minua kiinnostaa rytmitreenaus traumahoitona! Ihminen nimittäin voi menettää rytmitajunsa jonkun trauman seurauksena (kuulemma myös psyyken lääkitys heikentää rytmitajua) ja minua kiinnostaa että voiko trauman parantaa rytmiharjoituksilla. Mutua vaan tähän mennessä.
Ilmoita asiaton viesti
Terpsícore on yksi 9:stä muusasta (runottaresta), lähinnä tanssitaiteen edustaja, jonka nimi kääntyy kutakuinkin: ”se joka valaisee sydäntä ja tekee sen olon mukavaksi”.
Tanssimiseen liittyy fyysisen liikunnan lisäksi hyvin vahva psykososiaalinen tunnealue, joten sietorajan ylittäneen psyykkisen järkytyksen hoitoon tanssiterapia saattaisi jopa tepsiä. Varmaan erittäin yksilökotaista eli asiasta en tiedä mitään.
Ilmoita asiaton viesti
> #8 SL
J. Kemppisen blogi 30.3.2013 on otsikoitu ’Sydänrytmit’; kertoo Bachista ja muusta. Toiseksi viimeinen lause kuuluu: ”Mutta somaattisten eli ruumiillisten vikojen parantaminen barokkimusiikilla lienee uusi ajatus.”
http://kemppinen.blogspot.fi/
Ilmoita asiaton viesti
: ) luin sen! Nyt on sitten tuo parantava vaikutus todettu, sitten vielä pitäisi itse tehdä merkintä siitä tanssillisuudesta. Siis pitää itse opiskella noita yhteyksiä. Lausekkeiden nimet kuten Kadenza ovat kaikki tanssin maailmasta.
Ilmoita asiaton viesti
Taisi olla Riitta Vainio, joka ensimmäisenä kokeili sakraalia tanssia evlut kirkossa, olikohan 80-luvulla. Ameriikan mustien baptistien menoihin tanssahtelu kuulunee jo vanhastaan samoin kuin hyvinkin rapia muistuttava saarnaaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Varsinkin kristinuskon pitäisi olla iloinen asia (ilosanoma = evankeliumi), joten mikäpä sen luonnollisempaa kuin, että pistetään välillä tanssiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tanssista: Olen tanssinut koko ikäni, tanssi on minulle pyhää, koska
siinä saa käyttää kehoaan, ainutta näkyväistä joka meillä on, tanssi
on liikuntaa, rytmiikkaa, tunteen ilmaisua, tanssi tulee selkäytimestä,
sydämestä, aivoista, tanssi on terapiaa ja taidetta, jokainen voi tanssia,
jokainen osaa tanssia, kaikkialla saa tanssia, elämä on tanssi.
Ilmoita asiaton viesti
Tanssi voi olla varsinkin terveille ennalta ehkäisevää hoitoa mm. stressiä, ahdistusta ja masennusta vastaan.
Tarinoihin #365- #372 olen kerännyt mielipietä tangosta, mutta sanotut pätevät melko pitkälle ihan kaikkeen tanssiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tanssihan on ihmiselle todellakin erittäin hyvää terapiaa sekä fyysisesti että henkisesti. Itse olen suorastaan tanssihullu, vaikka en olekkaan kilpatanssija. Mutta minulle ainakin musiikin rytmi saa solut virittäytymään melkeimpä hallitsemattomaan tilaan. Johtunee siitä että soitan itse monia instrumentteja ja rytmi on verissä. Kirkon kuitenkin jättäisin tämän ilonpidon ulkopuolelle, mutta tämähän on vain minun mielipiteeni.
Ilmoita asiaton viesti
Olemme saaneet ammatitaitoisia ohjeita Grand lady- Hyrsylänmutkan Emännältä Aira Smuliinilta tanssin merkityksestä ihmisen elämään. Mielestäni hän on täysin oikessa. Hän on hyvä osoitus siitä mitä tanssi vaikuttaa ihmiseen luomalla iloa ja mielen virkeyttä. Luulen että Airaa pätevämpää analyytikkoa tanssin vaikutuksesta ihmisen mielen ja kehon kunnossa pitämiseksi tuskin lähimaastosta löytyy. Olen Airafani, hän on aina niin iloinen ja positiivinen ihminen, että jopa tärpätinkeittäjätkin alkavat hymyillä hänen seurassaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kerran ollut kuuntelemassa Aira Samulinia Borthanialla. Fanitat oikeaa henkilöä, jatka valitsemallasi tiellä. Sain hänen esityksestään sen käsityksen, että hän arvostaa tanssia mm. seuraavista syistä:
Tanssimusiikin rytmin seuraaminen vaatii tarkkaavaisuutta. Sen vuoksi tanssi parantaa koordinaatiota, mikä Parkinsonin tautia sairastavilla on nollatasoa. Alzheimerin taudin hoidossa paino on muistin parantamisessa koordinaation lisäksi. Tanssi on aerobista liikuntaa ja siten erinomaista myös sydänsairauksista kärsiville. Tanssi sisältää montaa ennalta ehkäisevää ja terapeuttista elementtiä, joten sen avulla saavutetaan monta kärpästä yhdellä iskulla. Se koskettaa fyysistä, psyykkistä, mentaalista ja sosiaalista puolta ihmisissä. Esimerkiksi harvassa aktiviteetissa pääsee koskettamaan toista ihmistä. Sosiaaliset pelot poistuvat ja itseluottamus kasvaa, kun säännöllisesti käy tansseissa.
Tanssi voisi olla varsinkin terveille ennalta ehkäisevää hoitoa stressiä, ahdistusta ja masennusta vastaan. Näitä vitsauksia kun ihmisen elämään matkan varrella mahtuu. Tanssi auttaa ensinnäkin välttämään näitä ja sitten viime vaiheessa sietämään ja kestämään niitä paremmin (siedätyshoitoa.
Jeesus paranteli aikoinaan ihmisiä koskettamalla. Äiti Ammanin ihmeenä on parantava halaus silityksineen. On harvoja tilanteita, joissa pääsee koskettelemaan vierasta, vastakkaista sukupuolta olevaa ihmistä siten, että se olisi yleisesti hyväksyttyä. Sylitanssi eli tavallinen tango ja valssi tekevät tästä poikkeuksen, tietenkin tanssietiketin sallimissa rajoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Jaakko !!!
Veit sanat suustani. Hienoa. On erittäin hyödyllistä että näille palstoille on hakeutunut Jaakon kaltainen henkilö, joka nostaa kissan pöydälle ihmisille tärkeässä kulttuuriin kuuluvassa tanssiasiassa. Etenkin nykyisin pitäisi julkisilla foorumeilla tuoda enemmän esille tanssin vaikutuksesta ihmiseen, koska nykykulttuurissa on tapahtumassa erittäin ikävä vieraantuminen tanssin hyödyistä. Jaakko osui naulan kantaan siinä että muita intiimiä lähestymistapoja naisella ja miehellä ei ole perinteisen moraalin puitteissa kuin esim lähitanssi (tango, valssi ym.)
Luulisin että suurin osa avioliitoista saa alkunsa tanssilattialta. Toki nykykulttuuri on netin kautta kierouttamassa tätä vanhaa kunnon tapaa saada ihmiset intiimisti keskustelemaan keskenään. Vahinko, sanoisin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, aivan punastun!
http://www.xn--hammaslkri-w5aab.net/kamin/pyhimys.jpg
Ilmoita asiaton viesti
Lähi-Idän kulttuureissa tanssilla on ollut aina oma paikkansa. Juutalaiset tanssivat – kristitytkin tanssivat, jos tuntuu olevan aihetta. Liikkuminen ilon osoituksena tai Jumalaa ylistävänä osana kuuluu tervehenkiseen kristillisyyteen.
3400 vuotta sitten Mooseksen sisar Mirjam näytti tamburiineilla säestetyn ylistystanssin mallia, kun Egyptin orjuudesta kuivan pohjansa paljastaneen meren toisen rannan saavuttaneet israelilaiset näkivät entisten orjuuttajiensa sotajoukon häviävän meren aaltoihin. Orjuuden Egypti orjuuttajineen oli takana, vapaus oli koittanut. Tanssin taustalla soi Jumalan suurista teoista kertova ns. Mooseksen laulu.
Yhä vielä juutalaisessa perinteessä tanssitaan. Esimerkiksi Simchat torah eli tooran (5 Mooseksen kirjaa on luettu vuodessa läpi) juhla lehtimaja -juhlien aikaan saa vanhatkin parrat tanssimaan. Sylissä tanssivat yhdessä toora-kääröt. Näin ainakin Jerusalemissa.
Jumalasta ja Hänen tekemisistään iloitseminen on käsky, jota totellaan. Ja vielä suuremmalla innolla, kun tajutaan asian merkitys.
Kristittyjen vastaava kokemus on Jeesuksen aikaansaama vapaus pahan vallassa olevan maailman otteesta. Pääsiäisenä ortodoksit kiertävät kirkkoa laulaen: Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti, haudoissa oleville elämän antoi.
Kristitty, joka tajuaa, mistä on kysymys, kokee myös jalkansa keveäksi ja iloitsee.
Raamattu kertoo, että sekä Mooseksen laulu, että Jeesus-nimisen Jumalan Karitsan laulu soi myös taivaassa, kun paha maailma on kokonaan ja lopullisesti takana. Varmaan Jumalaa ja Hänen tekojaan ylistävään osuuteen kuuluu myös jonkinlaista ilo-liikettä.
Tosiaan: miksi iloitseminen pitäisi jättää vain urheilukentän tai jääkiekkokaukalon laidalle. Onhan isompiakin aiheita.
Ilmoita asiaton viesti
>#21 MO
Mukava, että toit em. tärkeää historiallista perspektiiviä asiaan. Seuraavat kaksi eri näkökulmaa avartavat kovasti eri uskontokuntien lähestymistapaa tanssiin ja sen merkitykseen ihmisen henkisen ja fyysisen terveyden ylläpitämisessä.
New York Times 22. tammikuuta 1914:
”Tango – nykypäivän häpeäpilkku sanoo Venetsian kardinaali Cavallari (paavin myötövaikutuksella) ja määräsi kaikkia kirkon paimenia eväämään synninpäästön niiltä, jotka ovat tanssineet tangoa ja jotka eivät pyhästi lupaa olla sitä tekemästä uudestaan.”
Samainen lehti neljä päivää myöhemmin:
San franciscolainen rabbi Jacob Nieto 23.1.1914 toivotti tangon ja vastaavat tanssit kovasti tervetulleiksi yhteiskuntaan toteamalla mm. että ”Kalifornian seurakuntien vanhat esi-isämme olivat viisaita miehiä. Ennen vanhaan sunnuntai iltapäivisin he antoivat ihmisten tanssia ja katsoivat päältä näiden karkeloita. Jo keskiajalla juutalaisrabbit järjestivät sunnuntai iltapäivisin nuorille tansseja vanhempien ollessa läsnä ja kaikki iloitsivat näistä tilaisuuksista. Näissä asioissa tarvitsemme enemmän talonpoikaisjärkeä. Kun sivistyneet ihmiset tanssivat tangoa, on se miellyttävää katseltavaa, kömpelyys tekee siitä rahvaanomaisen. Vähän samoin kuin uskonnollisesta toimituksesta saadaan aikaan farssi, jos se tehdään väärin.”
Ilmoita asiaton viesti