Onni hakusessa

 

Onnellisuutta lisäävät toisten ihmisten lisäksi myös monet
muut ympärillämme olevat asiat. Mutalammikosta löytyy maailman kaunein
kukka – lootus. Orjantappura on kristillisissä
piireissä hyljeksitty kasvi, mutta ruusun kukkaa ja tuoksua
ihannoivat kaikki. Slummien epämääräinen marginaaliväestö
kehitti tangon, josta tuli maailman suosituin ja
erityisesti suomalaisten rakastama sosiaalitanssi. 

 

Suomen aivosäätiö
järjesti vuosi sitten Porthaniassa ’Tanssivat aivot’
-yleisöseminaarin, jossa korostettiin liikkeen, toiston ja musiikin
yhteisvaikutusta. Monet tutkimukset osoittavat, että
tanssilla on monia etuja, jotka vaikuttavat suotuisasti ihmisen
mielenterveyteen ja fyysiseen kuntoon. Psykiatri William Glassier
kirjassaan Positive Addiction tuo esiin näitä lavatanssin
ylivertaisuuksia, kuten että se kiihottaa aivoalueita, jotka
säätelevät mielialaa ja ruumiin eri osien koordinaatioita, ja
estää masennusta vapauttamalla endorfiinejä ja muita
onnellisuuteen liittyviä hormoneja.

 

On harvoja tilanteita,
joissa pääsee koskettelemaan vierasta, vastakkaista sukupuolta
olevaa ihmistä siten, että se olisi yleisesti hyväksyttyä.
Sylitanssi tekee tästä poikkeuksen, tietenkin tanssietiketin
sallimissa rajoissa. Kosketuksen parantava voima liitetään
mielellään uskonnollisiin ihmeisiin. Jotain ihmeellistä tai
selittämätöntä kai siinä kosketuksessa sitten on. Katseiden
kohtaaminen sosiaalisessa tilanteessa on kuin lupaus lähemmästä
tuttavuudesta. Kaikki
lähtee aivoista. Kevyt hipaisu tai kosketus voi sähköistää koko
ruumiin, kun aivoissa sopivat hormonit, dopamiini ym. alkavat toimia.

 

Dopamiini
avaa väliverhon, jotta kymmenet eri neurohormonit pääsevät
esittämään osaansa. Jotkut hormonit jopa sumentavat arvostelukykyämme.
Tiivis sosiaalinen kanssakäyminen kuten lavatanssi vähentää
stressiä sekä luo mielihyvän ja nautinnon tunnetta. Tämä johtuu
endorfiineista, joita joskus myös onnellisuushormoneiksi nimitetään,
vaikka itse asiassa ne ovat aivojen tuottamia opioideja, jotka saavat
hurmoksen, hyvänolon tai uneliaisuuden kaltaisen tunnetilan. On
olemassa näyttöä myös sille, että endorfiinit ja oksitosiinit
vahvistavat myös kehomme puolustuskykyä.

 

Monet tutkimukset tukevat
sitä yleistä käsitystä, että paritanssista on tavattoman monta
etua myös mielenterveydelle fyysisen terveyden lisäksi. Psykiatri
William Glassier kirjassaan Possitive Addiction kertoo näistä
tanssin eduista muun muassa: ”Paritanssi
stimuloi hippokampusta, aivoaluetta, joka säätelee mielialaa,
prosessoi ja tallentaa tilainformaatiota ja liikkeiden
koordinaatiota.”

 

Hyvää vappua!

0
JaakkoKorpi-Anttila
Kirkkonummi

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu