Koirankakka on ongelma kaikille
Kuukaudessa ’keskimääräinen’ 15
kiloinen koira päästää 18 kg ulostetta, josta osa sitten
pölyyntyy ja sekoittuu hengitysilmaan aiheuttaen vaaraa muun muassa
lasten terveydelle. Hengityksen lisäksi sama koskee esimerkiksi
katuoloissa valmistettua ruokaa.
Tietoisuutta ja vastuuntuntoa on
lisättävä. Lemmikkien jätteistä on tullut vakava uhka ilman ja
muun ympäristön pilaajana. Sen vuoksi tietoa jäteasiasta on
jaettava varsinkin lapsille.
Omakohtaisena kokemuksena on
silmätulehdus, jonka sain otettuani aurinkoa koirapuiston vieressä
tuulen nostaessa samaan aikaan pölyä ilmaan. Tämä tapahtui kongressitalon
edessä Buenos Airesissa kaupungissa, jossa on lähes puoli miljoonaa koiraa,
joista arviolta 20 000 on kulkukoiria.
Ulosteissa olevin taudinaiheuttajien ja
sairauksien lista on pitkä: erilaiset madot, amebat, virukset,
bakteerit, sienet ja loiset voivat aiheuttaa ruuansulatus-, näkö-,
sydän- maksa- ja jalkasairauksia.
Kaikista näistä uhista huolimatta,
kyllä nuo hännänheiluttajat ovat hienoja eläimiä. Ne pitävät
monet meistä hengissä ja elämänsyrjässä kiinni.
Totta toinen puoli. Koiraihmisenä minulle kakka on lähinnä esteettinen asia, ei niin kiva haistella eikä tallata eikä saada sormiinkaan. Ja olen yleisen siisteyden vaalimisesta samaa mieltä. Mutta:
Yhtä, valitettavaa silmätulehdustasi vastaan on sitten ehkä tuhat allergioita vastaan rokotettua ihmistä, jotka ovat sen rokotteensa saaneet juuri koirapuistoista.
Ei tästä faktatietoa ole, vain tämä amatöörin käsitys.
Ilmoita asiaton viesti
> #1/JP: ”Yhtä, valitettavaa silmätulehdustasi vastaan on sitten ehkä tuhat allergioita vastaan rokotettua ihmistä, jotka ovat sen rokotteensa saaneet juuri koirapuistoista.”
Tuo on äärimmäisen tärkeä ja hyvä kommentti. Harvemmin tätä puolta korostetaan, kun lemmikkien vaivasta ja haitoista ruikutetaan. Itselläni on kuulopuheiden mukaan kokemusta kanan jätöksistä. Ollessani alle 1-v tätini tuli meille käymään, minä istuin pihalla yksikseni suu tuhrussa. Kuulemma henki haisi pari päivää kanalle, vaikka tätini pesi suutani tunnokkaasti. Ilmeisesti rokotus toimii, allergioista vähemmän olen kärsinyt.
Suomessa jätösten keräys on nykyään kävelyteillä ja leikkipuistojen lähellä lähes 100 %:sta, mutta itse täyspäiväisenä taaperoiden hoitajana viimeiset 10 vuotta toimien jokaisen poikkeaman havaitsee.
Tuo tarinani lähti lehtiartikkelista koskien Buenos Airesin koiria. Siellä näkee ammattimaisia ulkoiluttajia, joilla samalla kertaa on yli kymmenen koiraa hihnoissa. Tuskin siinä kakkoja ehtii kerätä, kun haukkuva lauma vetää sinne sun tänne. San Telmon alueella on pakko katsoa minne astuu.
Oppikouluun mennessäni muutimme maalta kauppalaan. Äitini oli sitä mieltä, etten voinut ottaa koiraani sinne mukaan. Vein sen naapuriin, joka harrasti metsästystä. Yhdessä sitten hautasimme Hallin lyhyen kaavan mukaan. Öisin näen vielä yli 60 vuoden jälkeenkin painajaisia asiasta, petin parhaan ystäväni. Uutta koiraa en ole kehdannut ottaa. Parhaat lähinaapurini tällä hetkellä ovat eläinlääkärin koirat, ne jaksavat jutella minullekin heti aamusta.
Ilmoita asiaton viesti