Aivojumppaa
Sota-aikana lavatanssit olivat
kiellettyjä, mitä korkeamman musiikin esitystilaisuudet eivät
olleet. Jotain erityistä populaarimusiikkiin ja populaarikulttuuriin
täytyy sisältyä, kun siihen jopa viranomaisten puoleltakin joskus
on niin tiukasti puututtu. Niuhottajien mielestä rock- ja
jazzkonsertit ovat taiteellisen uupumuksen ilmauksia. Mm. Ralf
Cothoni on arvostellut nykyistä populaarimusiikkia toteamalla, että ”tunne-elämän kehittymättömintä ja raainta kerrostumaa
edustaa heavyrock” (HS. 25.7.07).
Melodian
jättiläinen oli Johann Sebastian Bach. Eräässä kokeessa
ihmisille soitettiin Bachia ja melodian saavuttaessa huippukohtansa
kuuntelijoiden aivojen erään tumakkeen mielihyvän välittäjäaineen,
dopamiinin, taso kasvoi noin 6 %:lla (kokaiinin käyttäjillä tämä
luku voi olla 12%). Melodia ja osittain peitetyt monimutkaiset
musiikin rakenteet tuottavat pitkäaikaista nautintoa aivoissa.
Fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpito
on aikamme avainsana ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa.
Tanssiterapia on ehkä halvin itsehoitomuoto näihin molempiin.
Turhaan ei tanssilavoilla näe aika usein niin psykologeja kuin
lääkäreitäkin pyörähtelemässä, vaikka he eivät itse ammateistaan
siellä numeroa tee. Aivot ja hengitys toimivat samalla tavalla niin
meditaatiossa kuin sylitanssissa. Kaksi kappaletta tangoa vie
viideksi minuutiksi ajatukset pois arkisista huolista. Tanssin aikana
pääsee tuntemaan parin läheisyyden ja kosketuksen ja siinä
sivussa on keskityttävä mm. pariin, askellukseen, väistelyyn ja
musiikkiin, samalla negatiiviset ajatukset pysyvät taka-alalla.
Kun ihminen kuulee musiikkia,
alkavat vartalo ja jalat liikkua sen tahdissa tiedostamatta. Tämä
on evoluution myötä tullut piirre, se on eräs ilmaisun muoto.
Todennäköisesti siinä ohessa muotoutui myös rytmi, johon tanssi
istui liikkeen, tasapainon ja eleilmaisun kautta. Liikkuminen
musiikin rytmiin ja liikkeiden sovittaminen musiikkiin on eräiden
väitteiden mukaan olemassa olevista toiminnoista niitä
monimutkaisimpia, siinä on pantava peliin suuri osa koko
inhimillisestä aivokapasiteetista.
Toiset oppivat laulamaan ennen kuin puhumaan
ja toiset tanssivat ennemmin kuin juoksevat?
Ilmoita asiaton viesti
>#1/JP: ”Toiset oppivat laulamaan ennen kuin puhumaan ja toiset tanssivat ennemmin kuin juoksevat? ”
Täsmälleen näin. Ihmis- ja eläinkokeiden mukaan hien pintaan nostavat kuntoharjoitukset pitävät aivosolut hyvässä kunnossa, mutta aktiviteettien tulisi olla sellaisia, että niistä voi samalla nauttia.
En malta olla tässä lisäämättä lavatanssin eli sylitanssin autuaaksi tekevää voimaa viittaamalla pariin ’ihmiskokeeseen’, jossa ikäihmisillä tanssin ja kävelyn vaikutuksia pyrittiin vertaamaan toisiinsa. Tanssitunnille tultiin alussa verkkareissa ja lenkkitossuissa, mutta jo muutaman kerran jälkeen miehillä alkoi olla kevyt puku lakeerikenkineen ja naisilla tukka pöönissä ja korut kaulalla. Tämä tulkittiin mm. siten, että tanssijoiden itseluottamus oli parantanut hyvin lyhyessä ajassa. Sekä kävely että tanssi paransivat muistia, mutta havaittiin myös, että monitehtäväharjoituksissa, kuten puhuminen ja samanaikainen vastaaminen sähköpostiviestiin, tanssiharjoittelu antoi paremman tuloksen. Sama koski tasapainoa ja motorisia suorituksia.
Toisessa yliopistollisessa tutkimuksessa 62 – 80 vuoden ikäisten 30 vapaaehtoisen voimin tehtiin koe, missä kahden ja puolen kuukauden aikana puolet porukasta käveli pari tuntia viikossa ja toinen puoli oli saman verran tangotunneilla. Tulos osoitti, että tangoryhmän muisti ja tasapaino oli kehittynyt paremmin kuin kävelijöillä. Muistia testattiin mm. miten toteutui suullisesti annettu kauppalista, jota ei saanut kirjoittaa muistiin. Myös havaittiin, että tanssijat osasivat paremmin takaisin lähtöpisteeseen, sen jälkeen kun heitä oli ensin sokkeloissa kävelytetty jonkin matkaa.
Tanssissa joutuu koko ajan ottamaan tiettyjä askelkuvioita ja tekemään nopeita päätöksiä sekä vikkeliä pyörähdyksiä ja suunnanvaihtoja. Tämä harjaannuttaa muistia ja parantaa tasapainoa. Tanssi on siten tietyllä tavalla monipuolisempaa kuin pelkkä yksitoikkoinen kävely.
Ilmoita asiaton viesti
”Tanssii susien kanssa.”
Veikkaisin, että leikki ihmisten tai eläinten kanssa ajaa samaa asiaa, jos kohta tunnepuolen vaikutus voi olla pinnallisempi.
Ilmoita asiaton viesti
>#3/JyP: ”.. eläinten .. jos kohta tunnepuolen vaikutus voi olla pinnallisempi.”
Tapauskohtaisuus vallitsee varmaan tuossakin. Lähipiirissäni vaikuttaa eräs, jolle hänen kotieläimensä tuntuu olevan selvästi tärkeämpi kuin ympärillä pyörivät ihmiset.
Ilmoita asiaton viesti
Kansantalousnäkökulmasta ajateltuna esim. Porin jatsit kaipaisi lähempää analyysiä, vai olisiko täsmällisempää sanoa anuslyysiä.
ELikainen kustansi (kenen rahoilla) EU:n silmäätekeviä Porin jatseihin ja niin edelleen. PR-toimintaa siis.
Kenen hyödyksi?
Nyt kun näitä viuluja makselemme, niin eikö olisi vähintäinkin kohtuullista vaatia ELikaiselta taseselvitystä?
Ilmoita asiaton viesti
>#5/HH:
Olen perinteisesti suhtautunut nuivasti ulkoilmakonsertteihin. Järjestäjien näkökulma on, että sinne houkutellaan mahdollisimman paljon ihmisiä ja kerätään heiltä rahat pois myymällä viinaa muodossa tai toisessa. Nimittäin mietojen alkoholijuomien myynti on se, jolla varsinainen tili tehdään, ei pääsylipuilla. Konsertti -nimike johtaa siis harhaan, koska nimen pitäisi olla KJK eli kaljanjuontikilpailut.
Juomiskonsertit ovat passiivista kulttuuria kuten museoissa käynti. Niiden taiteellinen arvokin on vähän niin ja näin. (Kysy sopii vaikka Ralf Cothonilta.) Molemmat lajit kai sopivat jollain tavalla veltostuneille kroonisesti pitkästyneille.
Sen sijaan liikkuminen musiikin rytmiin ja liikkeiden sovittaminen musiikkiin on eräiden väitteiden mukaan olemassa olevista toiminnoista niitä monimutkaisimpia ja siinä on pantava peliin suuri osa koko inhimillisestä aivokapasiteetista. Siten tavallisella lavatanssilla on tavattoman monta etua myös mielenterveydelle fyysisen terveyden lisäksi konserttibiletykseen verrattuna.
Edit: Lukeuden siis niuhottajiin, vaikka tekstin alussa tätä en korostanut: ”Niuhottajien mielestä rock- ja jazzkonsertit ovat taiteellisen uupumuksen ilmauksia.”
Ilmoita asiaton viesti
Kiitän vastauksestasi.
Kaksi ensimmäistä kappaletta hyväksyn että ok.
Sen sijaan kaksi viimeistä kappaletta musiikista johtuvaan liikkumista paritteluliikettä matkivasta älyllistä aktiviteettia lisäävästä vaikutuksesta olen jyrkästi eri mieltä.
Aivokapasiteetin ja lanneliikunnan aktivoinnin yhteys lienee vähintäinkin epäselvä.
Onko korrelaatio positiivinen vai negatiivinen?
Entä mitä korrelointi on?
Syy-seuraussuhdetta se ei selitä sen enempää kuin hukkumiskuolemien ja jäätelönkulutuksen rinnastus.
Kausaalianalyysi on vähän vaativampi juttu.
Ilmoita asiaton viesti