Tanssijan synnit
Pääkaupungissa
ilmestyvässä valtakunnallisessa sanomalehdessä lavatanssia
koskevat yleisökirjoitukset eivät juuri mene läpi. Lokakuun
puolivälin tienoilla oli tästä poikkeus. Kirjoituksen sisältö
oli kutakuinkin, että Helsinkiin tarvitaan lavatanssipaikka
edelleenkin. Sen jälkeen, kun parempi kulttuuriväki tyrmäsi Silmun
rakentamisen, ei kenelläkään yksityisellä ole riittänyt
uskallusta edes haaveilla tanssipaikan pystyttämistä. Ainoaksi
vaihtoehdoksi jää niiden tekeminen samalla periaatteella kuin
esimerkiksi jää- ja uimahallien.
Puheenvuoron
puolella eräs tunnettu ravintoloitsija moitti lainsäätäjää
siitä, ettei viinaksia saa tarjoilla aamuhämärän lähestyessä,
jolloin jano on parhaimmillaan ja siinä sivussa kovasti puhui
tanssikansan puolesta. Ajatus oli kauniisti formuloitu, mutta hiukan
siinä oli ketunhäntä kainalossa. Tanssikansa ei nimittäin käytä
alkoholia käytännössä lainkaan, bileporukasta en mene takuuseen. Tanssijat lähtevät yleensä yöpuulle jo kohta
puolenyön jälkeen.
Tuo
alkoholin käyttämättömyys on tanssikansan suurin synti. Vähän
pienempi synti on, että tanssija tarvitsee enemmän tilaa kuin lasi
kädessä hytkyvä bilettäjä. Valtio tarvitsee verotuloja ja
kapakoitsijat juojia. Sosiaalitanssi on välttämätön pakko, jotta
myös juova kansa tulee paikalle. Keskimääräinen lattiakoko tassiravintolassa
taitaa pyöriä siinä 10 neliömetrin nurkilla, joten se jo jotain
kuvaa. Siitäkin tilasta puolet on varattu laseja läikyttäville
faneille eikä suinkaan tanssijoille.
Vain
muutamat harvat ylemmän tason päättäjät uskaltautuvat
tanssilavoille. He pelkäävät kuollakseen menettävänsä kasvonsa,
kun vain harvalta tuo tanssi muistuttaa Tanssi tähtien kanssa
-tyyliä. Kun he eivät sinne uskalla mennä, niin heillä ei ole
muuta mahdollisuutta kuin yrittää marginalisoida lavatanssi.
Näin se Suomessa. Jopa tanssimisesta tulee hämärää alakultturia kun kapakkamaffia tai miksikä sitä kutsuisi ei hallitse sitä. Hirveästi pelätään viinaan ja vihaan perustuvan yhtenäiskulttuurin hajoamista.
Ilmoita asiaton viesti
>#1/SL: ”..Hirveästi pelätään viinaan ja vihaan perustuvan yhtenäiskulttuurin hajoamista.”
Vaikka pinttynyt käsitys paritanssista on, että se on pystysuora ilmaisu sille, mitä vaaka-asennossa haluttaisiin tehdä, niin siitä huolimatta lavatanssilla mielestäni on monta muutakin funktiota varsinkin, jos eletään huonoja aikoja ja yritetään niihin sopeuta.
Poimin alle muutamia lauseita psykologian professori Carlos Minan kirjasta Tango – ihmeellinen sekoitus:
”Moderni Buenos Aires alkoi rakentua keskenään taistelevista kulttuureista ja etnisistä palasista, joille uudessa yhteisössä oli ominaista tuska menetetystä. Ulkomailta tulleet haikailivat vanhaa kotimaataan, maalta tulleet kotiseutuaan pampasta ja kaupungin alkuperäisväestö itki voimakasta muutosta ja vanhojen arvojen, kuten elämänmuotojen ja arkkitehtuurin menetystä.
Jako poliittiseen ja sosiaaliseen ympäristöön on paikallaan, koska tango osoittautui tehottomaksi välineeksi välittää poliittista ideologiaa.
Tangon avulla voitiin tuulettaa henkilökohtaisia ristiriitoja, jotka olivat syntyneet kulttuurien ja sosiaalisten olosuhteiden törmäyksessä.
Tango oli seurausta sekoittumisesta. Tätä mieltä ovat useimmat ne, jotka ovat seuranneet tangon kulkua läheltä. Mutta se ei ole pelkästään siirtolaisuuden aikaansaama passiivinen sivutuote, vaan aktiivinen väline, joka tarjosi selkeää apua maahanamuuttajien sopeuttamiseen uuteen isänmaahansa.”
Ilmoita asiaton viesti
Jännää. Vielä on edessä joku uusi tanssitrendi täälläkin. lähtee varmaan nuorista ensin , toivoa ainakin pitää.
Ilmoita asiaton viesti
”parempi kulttuuriväki tyrmäsi”
tuo olisi hyvä aihe. miksi Suomessa yläluokka torjuu paritanssin vaikka yläluokka muissa maissa sitä iloisesti harrastaa! ???
Ilmoita asiaton viesti