Tapanin ajelua

Pirssin nokka osoitti kohti Lohjaa eli  tarkemmin lähilavaa eli Lohjan Tanhuhovia. Se on meikäläisen
kantilta katsoen verraton paikka. Tanssitilaa löytyy riittoisasti,
hyvä lattia ja isännällä on ilmeisesti samansorttinen kuva
hyvästä tanssimusiikista kuin itselläni, koska käytännössä
kaikki sinne valitut orkesterit soittavat minusta hyvää
perustanssimusiikkia. Tällä kertaa siellä oli Tulipunaruusut
-orkesteri, joka on ollut koko maan kestosuosikki vuosikymmeniä.
Ainakin keikkaa on riittänyt vieläpä näinä ankeina aikoina niin,
etten ainakaan minä ole valituksen sanaa aikojen ankeudesta tämän
porukan suunnalta kuullut. Tosin harvoin näkee niin optimistista
porukkaa kuin tämä. He tuskin ensimmäisenä ovat vaivojaan
vaikertamassakaan.

 

Valtaosa tanssimaan tulijoista tulee
kuitenkin tanssimaan eikä pelkästään kuuntelemaan orkesteria. Se
tarkoittaa, että musiikin on syytä olla sopivan tuttua ja melodista
sekä sellaista, että sen tahtiin on mukava tallustella. Orkesteri
ei yritä ’tulla esiin’ niin paljon, että veisi pääosan
tavalliselta tanssijalta, joka panee parastaan parketilla usein
hiukan arastellen. Tulipunaruusut saa monen tanssijan rohkaisemaan
mielensä ja tuntemaan olevansa kohtalainen tanssija, jota orkesteri
vain sopivasti avittaa musiikillaan. On taito salata taidokkuus,
sanottiin jo yli 2000 vuotta sitten ja sen tämä orkesteri osaa sen
tehdä hienotunteisesti jättäen myös tanssijalle tilaa
esiintymisensä onnistumiselle: ’Katsokaa, miten upean daamin olen
onnistunut saamaan pyöritettäväkseni ja miten hienosti häntä
vien!’

JaakkoKorpi-Anttila
Kirkkonummi

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu