La Paloma

Valkokyyhky oli 2500 vuotta sitten tuntematon laji Euroopassa mutta yleinen kirjekyyhky Persiassa. Kuningas Dareios I lähetti joukkonsa, sotapäällikkönä lähisukulaisensa Mardonius, rankaisemaan ateenalaisia, koska nämä olivat tukeneet joonialaisten kansannousua persialaisia vastaan. Yksi Mardoniuksen laivoista joutui Athos vuoren luona merihätään ja upposi. Rannalla olevat kreikkalaiset näkivät vain, heille oudon valkoisen kyyhkysen pelastuvan ja nousevan vedenpinnan alle painuvasta laivasta. Tästä lähti myytti, jonka mukaan valkoinen kyyhkynen tuo viimeisen rakkausviestin hukkuvalta merimieheltä. Se samalla ilmentää yksinäisyyttä, kuolemaa ja rakkautta.

Ranskan vallankumous heijastui myös siirtomaihin, joista vaurain oli Saint-Domingue (Haiti), jonne vallankumous heijastui orjakapinan puhkeamisena 1791. Ranskalaisista ne, jotka pystyivät, pakenivat Kuubaan vieden mukanaan muun muassa kansantanssinsa (contradanza). Havannan alueella tästä yhdessä paikallisten vaikutteiden kanssa kehittyi habanera, joka kulkeutui merenkulun mukana niin Argentiinaan kuin Eurooppaan. Se oli yhtenä osana tangon synnyssä.

Espanjalainen baskisäveltäjä  Sebastián Iradier (myöhemmin Yradier) vieraili Kuubassa 1861 ja palattuaan sieltä kotimaahansa sävelsi pari vuotta myöhemmin "La Paloman". Kuubalainen habanera on sen rytmissä voimakkaasti ja tunnusomaisesti esillä. Säveltäjä kuoli joulukuussa 1865 hämärissä oloissa.

"La Paloma" saavutti suurta suosiota aluksi Meksikossa, mutta levisi nopeasti kautta koko maailman. Monin paikoin kuten esimerkiksi Afganistanissa, Espanjassa, Hawaijilla, Filippiineillä, Saksassa, Romaniassa, Zanzibarissa ja Goalla se saavutti lähes kansallislaulun statuksen. Sen suosio on käynyt 150 olemassaolovuoden aikana niin aallon harjalla kuin joskus pohjassa, mutta koskaan se ei ole uponnut. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että se on ollut ensimmäinen maailmanlaajuinen hittituote ja vedonnut kaikkiin artisteihin oli heidän taustansa sitten mikä tahansa.

Itävallan keisarin Frans Joosefin nuorempi veli, arkkiherttua Maksimilian otti vastaan Ranskan Napoleon III:n tarjoaman mahdollisuuden saada Meksikon kruunu. Hänen Meksikon keisariutensa päättyi teloitukseen 1867. Koska "La Palomaa" oli erityisen suosittu ja kansallislaulun asemassa Meksikossa, niin tästä syystä Itävallan laivastossa sen soittaminen oli kielletty.

"La Palomasta" on yli 1000 täysin erilaista sovitusta ja muunnelmaa kuten Ranskan tasavaltalaiskaartin kunniamarssi, Bisetin Carmen Habanera, Elvis Presley "No More", Beatles ”Yesterday” , pop musiikkia, sotilassoittoa, kansanlauluja jne. Ei myöskään pidä unohtaa Kari Tapion ”Valkokyyhkyä”, jonka mm. Saxelin, Laila Kinnunen ja Olavi Virta olivat häntä ennen äänittäneet. Useimmiten lavoilla näkee”Valkokyyhkyä” tanssittavan tangona eikä se ole ollenkaan huono valinta.