Kasvualusta
Kylmän sodan kiihkeimpään aikaan käytiin erityisesti myös ideologia- ja kulttuurisotaa idän ja lännen välillä. Ilmenemismuotoina olivat muun muassa opiskelijavaihdot. Elokuva- ja viihdeteollisuus tuli Eurooppaan ison rahan voimalla jyräten alleen pienet, kansalliset ja paikalliset kulttuurit. Radion viihdepuolen meillä valtasivat rapakon takan käyneet rokkikäännynnäiset, jotka julistivat kotimaisen iskelmän pannaan.
Tavoitteena ilmeisesti oli muuttaa musiikkitottumuksia ja se onnistui yli odotusten. Rytmi- ja räminämusiikki tappoi perinteisen iskelmän, jossa melodialla oli vielä vankka sija. Koska vanha iskelmä oli samanaikaisesti myös tanssimusiikkia, piti perinteinen tanssi korvata diskon nytkytyksellä. Järjestäjien kannalta siitä oli sekin hyöty, ettei yleisö tarvinnut paljoakaan tanssitilaa ja nytkytyksen ohessa voi samalla vetää kaljaa kaksin käsin.
Erilaisia festivaaleja lukuun ottamatta pääkaupungin ulkopuolella diskoiluun on suhtauduttu kohtuullisen ennakkoluuloisesti. Mutta aika ja paine tekivät tehtävänsä ja tanssipaikat tipahtivat koko maassa murto-osaan. Kun Helsinki jätetään pois laskuista, heiluriliike on taas kohti tanssipaikkoja. Nuoret ovat löytäneet perinteisen sosiaalitanssin ja hylänneet rääkymisen ja kaljankittailun onttoina harrastuksina.
Vaikka sosiaalitanssi pääkaupunkiseudun ulkopuolella elää nousukauttaan, Helsingissä ollaan edelleen pimeässä keskiajassa. Perätön huhu tietää kertoa, ettei pääkaupungissa ensi vuonna ole yhtään vakituista tanssiravintolaa. Päättäjät ovat ilmeisesti sitä mieltä, että paras kasvualusta nuorisolle on rämisevä biletysmesta, missä saa hihkua viinapäissään joka ilta aamuun asti. Hiukan kyllä epäilen, nouseeko pääkaupungin kasvuympäristöstä kansalaisia, jotka pystyvät viemään maan kukoistukseen. Vastuu myös tulevaisuudesta on nykypäättäjillä.
Sääli, jos tanssipaikat ovat kadonneet. Hesapavi oli suosikkini joskus 1960-luvulla. Samoin vanhalla Polilla oli sunnuntaisin ainakin tanssit. Hyvä paikka sekin.
Hesapavia koulukaverit kyllä naureskelivat, sillä siellä soittivat tangobandit ja se ei enää 1960-luvun lopulla ollut hesalaisen nuorison mieleen. Onneksi tanssiharrastus on palannut. Useampikin kaveri lähti työvuosinani tanssikursseille ja oli tosi innoissaan harrastuksesta.
Minä en ole koskaan saanut oikeaa oppia. Tiedän, että olisin oppinut, mutta eipä meillä kotona tanssia pidetty tärkeänä. Minä pidän, sillä liikuntamuotona se on voittamaton ja monella muullakin tavalla. Toivoisinkin enemmän tanssimista vaikka sitten kotiparketilla.
Ilmoita asiaton viesti
>#1:/IL ”..en ole koskaan saanut oikeaa oppia..”
Tango oli 1930-luvun kabaree musiikkia. Pariisin Moulin Rougessa Osvaldo Pugliese soitti pianoa Pedro Maffian orkesterissa ja kuuluisa tanssija Ovidio José Bianquet eli El Cachafaz (hunsvotti) esiintyi tanssijana. Kerran esitysten jälkeen Pugliese ja El Cachafaz olivat drinkillä, ensin mainittu kysyi, mikä tekee tästä niin hyvän tanssijan. El Cachafaz vastasi tähän, että hän vain kävelee ympäri lattiaa. – Toisin sanoen askeleet eivät ole tärkeitä, tunne on. Luomu riittää mainoisti.
Sari on laittanut Pavin tältä vuodelta talviteloille lähes ensi vappuun asti eikä kehä3:n sisäpuolella ole yhtään vakituisesti toimivaa varsinaista tanssipaikkaa nuoremmalle väelle. Meille vanhuksille löytyy noita senioritansseja, mikä on hieno asia. Aika, musiikki ja meno on niissä sellaista, ettei se nuorempaa ja työssä käyvää väkeä vedä.
Ilmoita asiaton viesti
>#3/TP:
Kuusankoskelainen Taisto Lundberg (taiteilijanimeltään Taisto Tammi) oli ensimmäinen suomalainen romaniartisti, joka pääsi laulamaan levylle. Tämä tapahtui hänen ollessaan 16-vuotis vuonna 1962, 33-vuotiaana hän kuoli äkilliseen sairauteen leikkauspöydälle saamaansa sydänkohtaukseen (’kuoli leikkausjonoon’, kyse oli paksusuolesta tai suolisolmusta). Esiintyi mm. Lavalauantai -ohjelmassa (1965).
Esimerkkejä levytyskappaleista: Tango merellä, Tangotyttö, Rakkauden rikkaus, Kuolleet lehdet, Ruusu on punainen, Tango Sinikalle, Kohtalon valssi, Viimeinen tango, Pettäjän tie, Tule hiljaa, Tulenliekki, ..
Ilmoita asiaton viesti
Milloin olet kuullut radiossa soitettavan levyjä jollain muulla europpalaisella kielellä kuin englamti kotimaisen lisäksi.
Tanssiaikakauten oli esim italialaiset ja espanjalaiset äänitykset kuultavana muiden muassa.
Sama koskee kaikkia amerikkalaistuneita pohjoismaita.
Ilmoita asiaton viesti