Kulttuuritilastoa
Eräs hyvänpäiväntuttuni on ottanut elämäntehtäväkseen lavatanssin edistämisen. Hän ylläpitää tanssi.net sivustoa, josta löytyy muun muassa tilasto sivu. Sieltä löytyy järjestettyjen tanssien lukumäärä siltä osin, kuin järjestäjät ovat vastanneet. Vuonna 2014 oli tähän tilastoon ilmoitettu noin 4600 tilaisuutta. Sivistynyt arvaus on, että tilaisuuksia oli yli 5000 ja kävijöitä keskimäärin yli 200 kussakin tilaisuudessa, niin se tarkoittaa yli miljoonaa käyntiä tanssilavoilla vuonna 2014.
Vaaterahoineen lipun hinta 4-5 tunnin rupeamalle vaihtelee yleensä siinä 10 – 15 €. Istumapaikan kansallisoopperasta saa keskimäärin ehkä noin 25 – 30 €:lla ja kansallisteatterista 22 €:lla. Näitä kahden tunnin istujaisia yhteiskunta lisäksi tukee oopperan osalta 250 € / lippu ja teatterin osalta 85 € / lippu. Lavatanssia yhteiskunta ei tue.
Ottaen huomioon, että ooppera ja teatteri ovat passiivista harrastusta ja lavatanssi aktiivista, niin yhteiskunnan tasapuolinen suhtautuminen eri kulttuureihin ei oikein tunnu osuvan kohdalle. Lavatanssikulttuurin suosimiselle löytyy paljon hyviä syitä niin sairauksien ennaltaehkäisemiseksi kuin ruumin ja mielen tervehdyttämiseksi.
Kohtuullisella liikunnalla on suuri merkitys sekä fyysisen että psyykkisen elämän kannalta. Tanssissa rytmin vaihtelu parantaa vaikutusta. Säännöllinen tanssi on terapiaa, joka soveltuu massojen tervehdyttämiseen. Se irrottaa ajatuksen edes hetkeksi arkisista huolista. Tutkittu on, että tiiviissä syleilyssä, kuten esimerkiksi lavatanssissa yleensä tehdään, aivoissa vapautuu rakkaushormonia, joka alentaa ahdistushormonin tasoa ja tällöin mielen valtaa rauhallinen hyvänolon tunne. Lisäksi tiedetään, että lavatanssi parantaa lihaskuntoa, liikkeen koordinaatiota, tasapainoa, mielialaa, itsetuntoa ja sosiaalisuutta, vähentää stressiä sekä edistää oppimista, muistamista ja luovuutta sekä lisäksi ennaltaehkäisee monta sairautta.
Tanssi toimii paremmin kuin miljoonien eurojen lääkebisnes!
Ilmoita asiaton viesti
→#1/OS:
Niin olisihan se kamala juttu, jos kansa tervehtyisi ilman, että siitä voidaan rahastaa kunnolla. Kannatta muistaa, että nykyisin tanssipaikat ovat lähes alkoholittomia. Ainoastaan juhannuksena näkee enää joissakin paikoissa perinteistä tanssimeininkiä.
En ole nähnyt lääkäriliiton ottavan kantaa lavatanssista sen paremmin puolesta kuin vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Metropoliassapa on opettajana lääketiet lisensiaatti Jouko Heiskanen. Kuulin muutama vuosi sitten metropolaissa hänen esityksensä tanssin hyvistä vaikutuksista ikääntyviin. Tanssihan on teriapiaa ja löysinkin netistä tilaisuuden jossa tanssista puhuttiin: http://www.tinfo.fi/dokumentit/tanssivat_aivot_201…
Tässä tilaisuudessa on useita nimiä, joita googlaamalla voi löytää myös mielenkiintoista aineistoa aiheesta. Joten tanssista puhutaan, mutta ehkä liian pienissä piireissä ja harvoille. Olisikin hyvä nostaa sitä korkeammalle.
Näin hiljattain Metropolian tiloissa myös Capoeira ryhmän esiitnymässä. Kouluttavat Capoeira-osaajia. Esitys oli aulassa ja nappasin muutamia kuviakin esityksestä.
Ilmoita asiaton viesti
Oopperaa ja teatteria tuetaan, koska haluamme, että ne säilyy meillä, ei siksi, että joku saisi halvalla lippuja.
Tanssi on taas perinne jota ei tarvitse ilmeisesti valtiovallan mielestä tukea, koska sehän on ”syntiä”.
Mielestäni tanssilavoja ei pidä tukeä, mutta sitten on otettava tuki pois myös kirkoilta ja urheiluseuroilta, jos niistä ei haluta luopua, niin sitten on tuettava kaikkea.
Maataloustukihan on siitä ihmeellistä, että sitä tuetaan joka maassa, ei ole siis olemassa sellaista nollamaata, jossa olisi maanviljely mahdollista ilman tukea. Sinänsä hölmöä tuo tukipolitiikka.
Ilmoita asiaton viesti
→#2/AA:
Tuo tukipolitiikka on juuri kuten kirjoitat.
Vielä 1960-luvulla toimivia tanssipaikkoja oli lähes 3000, nyt niitä tilaston mukaan on vähän alle 400. Jos esimerkiksi teattereiden lukumäärää pudotettaisi kymmenesosaan, niin veikkaan, että poru nousisi.
Ilmoita asiaton viesti
Kaivoin esille sen kirjan, josta aiemman blogisi kommentissa kerroin poimineeni ajatuksia . Kirjassa on tanssista leikin ja työn yhteydessä. Kirja on vuodelta 1914 ja nimeltään Kulttuurin alkuhistoria. Ei siinä tanssia koettu kummoiseksikaan. Tämä on varsin alkeellinen käsitys, joka kirjasta luin:”Tanssi on – ja tämä on tärkeätä – yksinkertaisten ruumiinliikuntojen toistamista”. Näin ajateltiin joskus. Onneksi ovat käsitykset muuttuneet ja tanssin merkitys ymmärretään syvällisemmin.
Ilmoita asiaton viesti