Sosiaalisuus
Osallistuva kanssakäyminen tulee erityisesti esiin hauskanpidon yhteydessä. Ihminen on sosiaalinen laumaeläin eikä hänen ole hyvä olla yksin. Toiveet ovat samat, oli sitten fyysisesti tai henkisesti alavireessä, elämänsyrjään on saatava tiukka ote. Tanssilavalla moni löytää kadottamansa sosiaalisuuden uudelleen, ymmärtää jäälleen paremmin toista, tuntee yhteenkuuluvaisuutta johonkin sekä eristäytyminen ja esiintymiskauhu pienenevät.
Pienellä ihmisellä on taipumus tarrautua johonkin ja tehdä siitä sielulleen palvonnan kohteen. Joskus kuulee tanssilavoilla, että täällä sielu lepää ja saa ravintonsa. Turhaan ei puhuta tangouskovaisista ja tanssiriippuvaisuudesta. Hyvälaatuinen riippuvuus suojelee monelta pahalta. Kirkkohistorian opettajallani oli tapana sanoa, että suojele tapaa, niin tapa suojelee sinua.
Tanssin harrastajat muodostavat ehkä löysän vertaisryhmän, jonka seinät ovat etäällä ja katto korkealla. Ryhmään pääsyn kriteerit jokainen asettaa itse itselleen ei ryhmä. Sellaista piirrettä olen ollut näkevinäni, että esimerkiksi AA-tyyppisestä vertaisryhmästä monet ovat siirtyneet monipuolisemmalle tanssiparkettien puolelle.
Tanssiterapiaa käytetään monien sairauksien apuhoitokeinona. Tässä kerättynä heiltä lausahduksia:
– (tasapainohäiriöistä kärsivä) 'Kun kuulen musiikkia, haluan vain tanssia ja tanssia.'
– (Parkinsonin tautia poteva) 'Muut hoitomuodot eivät minua kiinnosta, en tiedä miksi. Ne eivät vedä minua mukaansa sen paremmin fyysisesti kuin henkisesti. Nämä muut ovat kuin maustamaton ruoka, jotain puuttuu. Voin luopua muista hoitomuodoista, mutta tangosta en koskaan.'
– (ahdistuneisuudesta kärsivä) 'Haluaisin tanssia lakkaamatta joka päivä koko päivän.'
– (näkövammainen) 'Kun musiikki alkaa soida, alkaa tanssi enkä halua lopettaa, sillä silloin tunnen itseni taas nuoreksi ja terveeksi.'
Hengellisyys tanssissa on ehkä sitä, että se on kokonaisvaltainen aktiviteetti. Siinä ei pelkästään hoida ruumista vaan myös sielua. Tanssiessamme olemme ihmisiä ilman sairauksiamme ja vajavuuksiamme. Tämä tunne varmaan on monella vakavasti uskonnollisella rukoillessaan. Usko parantaa ja usko vahvistuu joukossa.
TV:stä tulikin ohjelma, jossa Parkinsonin tautia poteville järjestettiin tanssiterapiaa ja keskusteltiin sen merkityksestä. Ihan hyödyllinen ja hyvä. Toi sinut mieleen. Liikaa ei tästä aiheesta ole vieläkään puhuttu. MOni muukin ihmisryhmä hyötyisi merkittävästi tanssista. Sehän on luontainen liikuntamuoto, ja ikiaikainen.
Ilmoita asiaton viesti
→#1/IL: ” .. tanssiterapiaa ..”
Siitä on kohta 10 vuotta, kun innokkaana kirjoittelin tanssiterapiasta blogiini, jota en ole enää pitkiin aikoihin päivittänyt. Siellä on mm. noin 600 pikkujuttua, joista valtaosa liittyy lavatanssiin ja sen ylivertaisuuteen muihin liikuntamuotoihin nähden.
Tänään oli jälleen ilmaiset teetanssit kansallisoopperan lämpiössä alkaen klo 15 ja kestäen 2h. Näyttävät jatkuvan vielä ainakin pari kertaa eli 1.4. ja 6.5. Sen mitä kuulin talon big band soitti oikein menevää ja ikivihreää tanssimusiikkia. Vahvistuksena näytti olleen Martti Metsäkedon tanssiorkesterin trumpetisti, syytä en tiedä.
Väkeä lämpiössä oli kuuleman mukaan noin 500 eli ihmistä oli kuin ylösnousemuksessa. Vuosi sitten vastaava luku oli noin 100. Asiaa saattoi avittaa se, että tilaisuus televisioitiin.
Jouduin vääntelehtimään orkesterista katsoen kaukana lämpiön toisessa päässä, joten musiikista ei meinannut saada mitään tolkkua kuulutuksista puhumattakaan. Kerrankin aloitin valssilla, kotiristi totesi hetken päästä, että taitaapi olla tangoa, loppupuolella tulimme siihen tulokseen, että hitaasti soitettu samba saattoi sittenkin olla nuottivihoissa esillä.
Mutta lahjahevosen suuhun ei pidä katsoa, hienoa kun järjestivät. Kiitos Oopperalle tilaisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikuttaa ihan hyvälle. Tanssikoulut olisi pitänyt vain käydä aikanaan.
Ilmoita asiaton viesti
→#3/IL: ”Tanssikoulut olisi pitänyt vain käydä aikanaan”
Kohtuullinen kävelytaito on eduksi ei siinä muuta tarvita. Kaikenlaiset tuulimyllykävelyt, väkkyröinnit, vääntelehtimiset ja koukeroinnit ovat epäoleellisia. Ne tehkööt, jotka niitä osaavat ja niistä pistävät. Luomutanssija tallustelee musiikin mukaan tai sen vierestä.
Ilmoita asiaton viesti
En oikein edes osaa tanssia, mutta ymmärrän hyvin tanssin olevan yksi mainioimpia sosiaalisen kanssakäymisen muotoja. Jos kaipaa seuraa ja kosketusta. 🙂
Itse en tanssi kai siksi kun olen hyvin epäsosiaalinen erakkoluonne (niin kuin oikeassa elämässä ihmisten keskuudessa).
Ilmoita asiaton viesti